Kuinkas sitten kävikään (KAL, osa 3)

Kauraa pellolla

Menin viime viikon lauantaina nappiostoksille ja poikkesin myös Lankakauppa Kerään. Nappien lisäksi tutkailin tietenkin myös lankahyllyjä. Mieleeni oli hiipinyt pieni epäilys siitä, että Sterkistä tekeillä olevasta tumman turkoosista neuletakista taitaakin tulla tähän vuodenaikaan vähän liian paksu, tummakin ehkä...

Kuinka ollakaan Kerän hyllyllä nökötti kahdeksan kerää Semillaa värissä ob127 eli sellaista pellolla kasvamassa olevan kauran väristä - meleerattua vihertävän-kellertävän beigeä. Ja muahan ne siinä selvästi odottivat, tullakseen neulotuksi Something Oaty -nutuksi! Olihan ne ostettava, ei siinä muukaan auttanut.

Semilla väri ob127

Puikkoa vaan silmukkaan ja nyt on uusi teelmys jo helman edestakaisneuleessa saakka. Tulevan viikon illat menevät kyllä tiiviisti sitten hihojen parissa. Onneksi ne saa neuloa kokonaan oikealta puolelta ja sujunevat siten toivon mukaan sukkelasti.

Tulossa Something Oaty

Neuleen pinta näyttää vielä vähän epätasaiselta...

Ennen torstai-iltaa pitäisi koko urakan olla valmiina, sillä neule on valmiina vielä sileytettävä, jotta pinta tasoittuu ja pitsineule asettuu oikeuksiinsa. Koko nuttu on siis kasteltava ja kuositeltava oikeisiin mittoihinsa kuivumaan. Onneksi tuo siippani on tottunut suhtautumaan mun projekteihini tyyneydellä. Muihin offensiiveihin ei meikäläiseltä juuri irtoa aikaa tällaisen intensiivivaiheen aikana...

Miska-karhukin joutui ikkunanpesupuuhiin (ks. kuvan vasen alakulma)

Onneksi eilisen lauantain Hesarin juttu ikkunanpesusta innoitti isännän meidän huushollissa harvinaisiin puuhiin. Apulaiseksi joutui myös Miska-karhu pyyhkeen muodossa. Nyt näkee ihanan kirkkaasti alkavaan kevääseen ja voi ruveta tarkkailemaan milloin Sotkankadun lehmuksiin alkaa tulla silmuja.

Afroditen valtakunnassa ja vähän kotonakin (KAL, osa 2)

Antiikin Afrodite

Torstai-ilta meni suurelta osin Afroditen valtakuntaan tutustuen Vapriikin näyttelynavajaisissa (kiitokset kutsukortista Jaanalle). Mielenkiinnolla seurasimme Ailan kanssa avausnumeroa, burleskiesitystä tähtinään sulokkaat Olivia Rouge ja Cherrie A. Dorable. Alkuun ihmettelimmekin miesyleisön runsasta määrää... Näyttelystä voit lukea lisää mm. ylen nettisivulta.

Cherrie A. Dorable ja Olivia Rouge (kuva Vapriikin fb-sivulta)

Kotonakin oli vielä hieman aikaa neuloa, joten neuletakin teelmys eteni pääntien alareunaan. Tarkan laskeskelun jälkeen sain silmukkamerkit pitsineuletta ja raglanlevennyksiä varten paikoilleen. Pikkuisen piti purkaakin, kun tuli yksi laskuvirhe...ei mee putkeen aina kokeneellakaan.

Nyt perjantai-iltana neulomus on jo edistynyt reilun mallikerran verran. Kohta täytyy varmaan vaihtaa puikkoihin pitempi kaapelikin. Hyvin ovat muuten hiilikuitupuikot pelittäneet. Ovat keveät sekä mukavasti liukuvat ja sopivan terävät metallikärjet tuntuvat käteviltä pitsineuleen silmukoita siirrellessä.

Usein olen neulonut Addin pitsipyöröpuikoilla, mutta mulla taitaa olla ihon pH sellainen, että niillä neuloessa sormiin lähtee tummaa väriä ja messingin hajua, kun puikot hapettuvat neuloessa. Onkohan muilla käynyt samalla tavalla? Näistä Karbonzeista ei mitään irtoa sormiin.

Viikonvaihde taitaa mennä aika tiiviisti tämän neulepuuhan parissa, mutta välillä täytynee hiukan verrytellä, jottei mene niskat ihan jumiin. Huomenna voisin tsekata paikalliset nappikaupat, josko löytäisin passelit napit tähän nuttuun. Mukavaa viikonvaihdetta kaikille, tasapuolisesti!

Ihan oma KAL

Something silver Veera Välimäen päällä

Kun en ole koskaan osallistunut mihinkään KALiin, niin päätin tehdä ihan oman yhden hengen KAL-projektin. Mikäli termilyhenne KAL ei ole sinulle entuudestaan tuttu, voin valaista sen tulevan sanoista Knit ALong ja tarkoittavan yhdessä samaan aikaan samalla ohjeella neulottavaa neuletyötä, yleensä virtuaalisesti netin välityksellä "kokoontuen".

Projektini on Something silver, Veera Välimäen suunnittelema neuletakki, jonka ohjeen ostin Veeran 100% rain -blogista pari viikkoa sitten. Jaan tämän KAL-projektini kanssanne näin blogin välityksellä ja toivon sen vauhdittavan työni valmistumista. Toinen "porkkana" on dead line torstaina 3.4. eli pari viikkoa on aikaa ahertaa.Tämä päivämäärä siksi, että seuraavana päivänä matkustan junalla Rovaniemelle Tekstiiliopettajaliiton kevätpäiville ja haluaisin neuletakin olevan silloin valmis. Hätätapauksessa on junassakin kahdeksan tuntia aikaa tehdä tätä...

Aluksi havittelin langaksi BC Garnin Semillaa, mutta sen saatavuus olisi tuottanut ongelmia ja sen lisäksi luin jostain blogista, että on Semilla nyppyyntyy käytössä kovasti. Mikään ei ole rasittavampaa kuin se, että suuren aherruksen tehneenä huomaa langan olevan huonolaatuisempaa kuin kuvitteli. Piti miettiä jokin muu neuletiheyteen sopiva lanka, josta löytyisi vielä sopiva värikin. Jostain syystä turkoosista on tämän neuleen suhteen tullut minulle fix idé.

Jonkin aikaa Lankamaailmassa pyörittyäni osui silmiini Du Store Alpakan Sterk. Puikkosuositus oli kyllä 3½ ja neuleen ohje on nelosen puikoille, mutta kaupan mallitilkkua tutkittuani totesin, että puolta numeroa suuremmilla puikoilla tulee ihan passelia. Hetken vielä punnitsin, pitäisikö sittenkin neuloa hillitty hiekan värinen, joka sopisi kaikkeen. Vihreääkin olisi ollut, mutta se oli liian syksyistä. Pysyin siis päättäväisesti alkuperäisvisiossani ja ostin kolmesta eri sävystä kehrättyä turkoosia. Langassa on 40 % alpakkaa, 40 % meriovillaa ja 20 % nylonia (polyamidia). Se tuntuu pehmeältä ja kevyeltä.

Ja tarttuihan sieltä mukaan puikotkin - törkeän kalliit hiilikuituiset KnitPron Karbonz-vaihtopäät. Täytyy testata, kun ei ole aikaisemmin tullut kokeiltua.

Tässä vaiheessa olen saanut aloitusreunan silmukat luotua (tein kyllä ensin pienen kokeilutilkun, josta sain tarkistettua neuletiheyden). Olen viime aikoina luonut silmukat neuloen, mutta niin, että uusi silmukka otetaan puikolle silmukoiden välistä - ei viimeisen silmukan sisältä. Näin syntyy napakka, mutta joustava aloitusreuna. Neule aloitetaan pääntieltä ja neulotaan siis ylhäältä alaspäin ja ilman saumoja. Ohje on englannin kielinen, kuten kuvasta voi erottaa, mutta sitä voi tilata suomenkielisenä nimellä Melkein hopeaa Villavyyhdistä.

Tänä iltana ehtii vielä muutaman kerroksen neuloa sohvannurkassa Hyviä ja huonoja uutisia sivusilmällä vilkuillen. Päivitystä projektin etenemisestä täällä blogissa varmaankin parin päivän kuluttua. Nähdään!

P.S. Huomasin juuri, että tämä on 101:s blogipostaukseni! Jee \ (^_^) /