sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Kesäinspiraatiota Ikeasta





Kyllä tuli kevättä rintaan ulkona vallitsevasta harmaasta sadesäästä huolimatta! Pongasin nimittäin netistä Ikean Nipprig-malliston, jonka pitäisi olla saatavilla toukokuusta alkaen. Näistä näyttävät varsinaiset sisustusbloggarit hehkuttaneen jo pari kuukautta sitten. Kuten kuvasta näkyy sarjaan kuuluu sekä kalusteita että muuta kivaa mm. rottingista, vesihyasintista ja banaaninlehdistä.






Erilaiset korit on aina olleet mun mieleen. Kannellisia säilytyskoreja on sarjassa sekä värjättyjä että luonnonvärisiä. Ja eri kokoja tietty.




Tästä kassista tämä mun innostus oikeastaan lähti - fiinin luonnollinen Ikea-kassi!






Kudottuja tuotteita on mattoina ja pöytätabletteina. Eteisen maton vois kesäksi korvata tuollaisella meriheinäisellä ja nuo tabletit olis kans aika kivat.




Sermiä me ei sisällä tarvita, mutta sopiskohan tuo parvekkeelle... Auriko räkittää paistaessaan sinne koko iltapäivän, joten sermi saattais toimia jonkin asteisena suojana.




Tuollaiset ruukunsuojakorit parvekkeelle kans! Tuoli ei harmi kyllä mahdu meidän miniparvekkeelle.




Ja miltähän näyttäisin lierihattu päässäni kesäkadulla... Pitkähelmainen hellemekko yllä, tietty! Ja työhuoneen hyllyn päällä kesää odotteleva korikassi olalla!

Täytyy olla valppaana ja seurata koska nämä saapuvat paikalliseen Ikeaan, etteivät pääse loppumaan ennen kuin ehätän paikalle. Koko Nipprig-kokoelman ja tietoja kuvineen tuotteiden valmistuksesta näet tästä pdf-vihosta.

Hyvää kesän odotusta - onneksi ihan kohta on jo vappu!


lauantai 25. huhtikuuta 2015

Piristystä olkkariin





Talven jälkeen olohuone kaipasi freesausta, joten raivasin vähän. Tai oikeastaan aika paljon. Roinaa lähti ikkunalta ja hyllyiltä säilytyslaatikkoihin. Ostettiin uusi matto Askosta (vähän pilkistää kuvan alaosassa). Sitten piti päivittää tyynynpäälliset.

Eurokankaasta löytyi pitkulaisen tyynyn leveäraitainen kangas (Eero Aarnion design). Omista varastoista kaivoin valkoisen pellavan, johon painoin kirjainleimasimilla ja kankaanpainovärillä kevätrunon. En halunnut pelkkää mustavalkoista, joten yksi tyynyistä sai ylleen lempeän keltaisen pellavapäällisen (sekin Eurokankaan valikoimista). Tällaisiin perustyynynpäällisiin ompelen nykyään piilovetoketjut alareunaan - ne on niin kätevät kiinnittää ja huomaamattomat käytössä.




Runotyynyn runo on Risto Rasan esikoisteoksesta Metsän seinä on vain vihreä ovi (1971). En ole mikään varsinainen runotyttö, mutta on mulla muutama klassikko hyllyssäni (niinkuin Tiitiäisen satupuu...). Tämän Rasan kirjan olen saanut jouluna 1977 kaveriltani Pirkolta. Risto Rasan tuotannosta löytyy lyhyitä, naivistisen avoimia ja arkisen lämpimiä runoja. Siis just sopivia tällaisiin pikku painoprojekteihin.





sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Aah, naan-leipää!




Mikäli olet joskus ruokaillut intialaisessa tai nepalilaisessa ravintolassa, tiedät miten hyvää onkaan naan-leipä. Eilen mies oli vailla intilaistyyppistä ruokaa, joten kokkasin Chicken Tikka Masalaa. Samalla sain päähäni kokeilla myös naan-leivän tekoa.

Meillä ei juurikaan intialaisia ruokia harrasteta, vaikka kaapista löytyikin purkki garam masala-seosta. Kanakastikkeen tein useamman eri reseptin variaationa, niitä kun tuntui löytyvän niin monta erilaista versiota, enkä halunnut ihan valmiista purkkiseoksesta lähteä liikkeelle.

Samoin oli naan-leipäreseptien kohdalla. Toisissa oli nostatusaineena hiiva, toisissa leivinjauhe ja joissakin oli jopa kumpaakin. Sopivan tuntuinen ohje löytyi Ellan reseptit -blogista.

Tässäpä se hieman omin sanoin editoituna:

Naan-leipä
8 kpl
1 dl maitoa
2 tl kuivahiivaa
1 tl sokeria
1 dl turkkilaista jogurttia
2 rkl sulatettua voita
1 muna
1 tl suolaa
6 dl vehnäjauhoja
+ pari rkl sulatettua voita voiteluun 

Lämmitä maito hieman kädenlämpöä lämpöisemmäksi. Sekoita joukkoon kuivahiiva ja sokeri. Lisää jogurtti, muna, voi sekä suola ja sekoita tasaiseksi. Lisää vehnäjauhoja vähitellen ja sekoita käsin tasaiseksi taikinapalloksi. Vaivaa, kunnes taikina ei enää tartu käsiin. Laita kulhon päälle leivinliina tai kelmua ja jätä kohoamaan lämpöiseen paikkaan vähintään tunniksi.

Jaa taikina 8 osaan. Kauli hyvin ohuiksi pisaran tai soikion muotoisiksi. Sulata voi voitelua varten. Kuumenna paistinpannu. Paista leipiä keskilämmöllä yksi tai kaksi kerrallaan (riippuu pannun koosta), kunnes alapuoli on saanut väriä ja yläpuolelle on muodostunut kuplia. Paista vielä toiseltakin puolelta pari minuuttia. Nosta pois pannulta ja voitele molemmin puolin voisulalla.

Vaihtoehtoisesti leivät voi paistaa myös 250 asteisessa uunissa grillivastuksen alla. Leivinpelti kannattaa silloin laittaa uunin ylätasolle kuumenemaan samalla, kun säädät uunin päälle. Sujauta pellille neljä leipää ja paista 5 – 7 minuuttia (tarvittaessa käännä ja paista vielä pari minuuttia toiseltakin puolelta). Voitele leivät molemmin puolin voisulalla.


Tarjoa leivät heti lämpiminä esimerkiksi intialais- tai aasialaistyyppisen ruoan seurana. Hyviä ovat toki muutenkin!

Tulosta resepti pdf-tiedostona täältä!


lauantai 21. maaliskuuta 2015

Alpakkaa ja pellavaa




Vihdoin valmistui viime kuussa aloitettu Nurmilintu-huivini. Pari kertaa piti aloittaa, että neuletiheys ja pitsiraita näyttivät silmissäni sopivalta. Tämä on samaa Isagerin Alpaca 2 -lankaa, kuin tammikuussa neulomani tupsupipo - tosin pipon neuloin kaksinkertaisesta langasta ja hieman tummemmasta keskiharmaasta. Kerästä ostetuista kahdesta 50 g vyyhdistä huiviin kuluin kutakuinkin 80 grammaa.




Nurmilintu oli varsin mukavaa ja nopeaakin neulottavaa, mutta pitsiraitoja ei telkkaria katsellessa neulota. Varsinaineksi hittineuleeksi se näyttää nousseen jo viime vuonna, mutta mun tietoisuuten se putkahti vasta Kerän facebook-postauksesta ihan tässä alkuvuonna. Malli on Heidi Alanderin suunnittelema ja suomenkielisen ohjeen voi ladata ilmaiseksi Ravelrystä (vaatii kirjautumisen). Sieltä löytyy myös muita Heidin ilmaisia ohjeita.




Huivista tuli juuri passelin kokoinen ja kevyt kevään lähestymistä ajatellen. Tein tosin huivista yhden pitsineulemallikerran isomman ja puolta numeroa pienemmillä puikoilla kuin ohjeessa. Nirkkojen neulominen päätösreunaan ei ihan auennut mulle tämän ohjeen tekstistä, mutta nettihaulla löysin Ullan sivuilta selkeämmän ohjeen Eiku-huivista ja sovelsin siitä.




Alpakan ja hienon villan sekoitus on ylellisen pehmeä eikä kutita kaulaa, ainakaan mulla. Huivi lämmittää juuri sopivasti, muttei tunnu kuumalta.

Aurinko alkoi jo viime päivinä mukavasti lämmittää, mutta kylmää on taas luvassa. Kevät ja kesä mielessäni mulla on jo uutta puikoilla. Tällä kertaa se on pellavaa ja siitä valmistuu toivottavasti rento raglanpaita (aloitettu pääntieltä). Valoisia ja varsinkin lämpiä päiviä odotellessa...




torstai 26. helmikuuta 2015

Tallinnan terveisiä


Neljän naisen poppoolla oltiin äitini 80-vuotispäivän kunniaksi alkuviikosta spa-lomasella Tallinnassa. Hyväksi havaittussa Meriton Grand Conference & Spa -hotellissa majoituimme pari yötä ja varasimme matkatoimistosta myös sopivat hoitopaketit jokaiselle.

Ohjelmaan kuului myös kulinaarisia elämyksiä. Sunnuntai-iltana kävimme Silk Sushissa aivan Raatihuoneen torin kupeessa, osoitteessa Kullassepa 4. Tilaa oli silloin hyvin, sillä ajankohta ei ollut ravinintolan kiireisempiä. Ruokalista on todella laaja ja kohtuuhintainen. Kaikki tilaamamme sushit olivat oikein hyviä, myös hieman maustetummat.

Maanantaina suuntasimme Telliskiven alueelle ja lounastimme F-hooneella. Siellä on edullinen päivän lounas, mutta annoksia saa myös listalta. Hyvää ruokaa täälläkin ja huokealla! Kivan rosoinen, industrial/kirppistyylinen sisustus. Kuva alla on elokuulta 2013, edelliseltä Telliskiven visiitiltä. Jälkiruokakahvit leivonnaisten kera nautittiin Telliskiven Reval Cafessa.




Viimeisen Tallinna-päivän lounaspaikaksi olimme ajatelleet Vegan Restoran V:tä, mutta se olikin ihan täynnä. Eipä hoksatttu, että päivälläkin voidaan tarvita pöytävaraus. Niinpä kävelimme Rataskaevu-katua muutaman askeleen eteenpäin ja menimme Von Krahli Aediin. Aedin ruokalistalla suositaan lähiruokaa ja luomua.




Ruokalista ei täällä ole niin pitkä kuin Silk Sushissa (siellä oli ihan valinnan vaikeutta), mutta valittavaa löytyy joka makuun, myös kasvisruokia. Oma annokseni oli "Pudelkõrvitsa ja suvikõrvitsa duo kreemise pistaatsiapähklirisotoga" eli suomennettuna "Kermaista pistaasirisottoa kahden eri kurpitsan kera". Kurpitsat olivat pullokurpitsaa parin sentin viipaleina sekä mausteisia kesäkurpitsarullia. Maukasta ja täyttävää 7 euron annoshintaan! Kuva unohtui ottaa, mutta jälkiruoan kohdalla se muistui mieleen. Siispä alla "Von Krahli jääkülm juustukook marjakastmega" eli jäädytettyä juustokakkua marjakastikkeella, 3,50 euroa - syötiin tyttären kanssa puoliksi.

Koskapa Aedin risotto maistui niin herkulliselta, piti heti keskiviikona kotona kokeilla, onistuisinko tekemään itse yhtä maukasta. Kuva ei tosi ole kovin imarteleva, vähän haalea, mutta risotosta tuli hyvää. Alta löytyy siihen resepti, olepa hyvä!




KERMAINEN PISTAASIRISOTTO (4 – 6 annosta)

4 dl risottoriisiä (abrorio tai carnaroli)
2 – 3 salottisipulia (tai yksi iso banaanisalottisipuli)
2 rkl oliiviöljyä
2 dl kuivaa valkoviiniä
1 l kasvis tai kanalientä
1 dl pistaasipähkinöitä (suolattomia, kuorittuna)
1 dl kuohukermaa
1 dl ruohosipulia silputtuna
mustapippuria
suolaa (tarvittaessa)
(parmesaania raastettuna)

Rouhi pistaasipähkinät ja leikkaa ruohosipuli silpuksi. Hienonna salottisipuli. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota salottisipulia siinä hetken verran. Lisää riisit, sekoittele ja anna niidenkin kuullottua. Lisää valkoviini, sekoittele ja anna sen imeytyä riisiin.

Lisää kuumaa lientä desin parin annoksina niin, että neste peittää riisin pinnan. Sekoittele koko ajan ja lisää uutta lientä, kun edellinen annos on imeytynyt riisiin.

Lisää lopuksi kerma ja rouhitut pistaasit. Mausta rouhitulla mustapippurilla, lisää ruohosipulisilppu, tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa sekä halutessasi raastettua parmesaania.

Tarjoa vaikkapa paistettujen broilerinleikkeiden tai kalan ja vihersalaatin kera ja nauti!

Täältä voit tulostaa ohjeen pdf-tiedostona.
Risoton perusohje Jamie Oliverin mukaan löytyy Maku-lehden sivuilta.

P.S. Aedin kesäkurpitsarullat olivat myös niin maukkaita, että täytyy kehitellä niihinkin jokin resepti. Vaikka mulla ei ole kyllä aavistustakaan, mitä niiden välissä oli...