Heti alkuun lienee paikallaan varoitus siitä, että tämä postaus sisältää mahdottoman määrän kuvia, mutta yritän pitää tekstin vähäisenä. Pääosassa ovat upouudet, itse valmistetut nilkkakengät.
Kiitos niiden valmistumisesta kuuluu Kenkäpaja Pihkan Maisalle ja Veeralle.
Bussilla Lielahteen, pysäkiltä vähän katua eteenpäin ja tehdasalueelle: tuolla sen pitäisi jossain olla...
Välissä on portti, josta pääsen luikahtamaan auton perässä sisään. Olisikohan se tämä rakennus? Tuntuu kuin olisin tullut maalle - tehtaan humina jää taakse, aurinko porottaa ja tienvarsilla kasvaa korkeita heinämättäitä.
Kurkkaan ovesta sisään. Näyttää lupaavalta - sisällä sovitellaan jo kenkiä!
Mallin päättämisen, tarkistusmittausten ja mieleisen nahan valinnan jälkeen päästään jo tositoimiin. Maisa ja Veera opastavat ja näyttävät miten edetään. Meitä kurssilaisia on neljä. Kirsi ja Anna-Maija ovat tulleet Turusta ja Hanna Helsingistä. Ainoastaan minä olen Tampereelta.
Sopivien kaavojen avulla kengän osat piirtyvät nahalle - tähän nahkaan piirtyy hyvin piikin avulla.
Jo leikatut päällyskappaleet kiinni vuorinahalle maitoliimalla.
Sivukappaleet ensin takaa yhteen siksakilla. Sitten nauha sauman päälle siistimään ja vielä kantakappale apuliimauksen jälkeen paikoilleen. Ai niin - välissä tikkaus yläreunaan ja sitten vielä reiät nauhoitusta varten.
Ohennusta ja karhennusta. Pohjan leikkuuta ja liimausta. Ja tikkauksiakin taas välillä.
Veera ompelee pohjaa ja päällistä toisiinsa. Koneet ovat vähän toista kaliiperia kuin kotiompelukoneet ja puolan koko sitä mukaa! Ja aika ärhäköitäkin nuo koneet ovat. Varovainen saa olla, ettei tule liikaa ns. käsityön jälkeä aloittelijalle. Ennen pohjan kiinnittämistä ommeltiin tietysti kärkikappaleet sivu-takakappaleisiin, mutta siitä vaiheesta jäi kuva ottamatta (jotenkin kummasti...).
Pohjakerrosten liimaukset kuivuivat yön yli ja reunatkin oli aamulla valmiiksi tasoitettu. Omaksi hommaksi jäi pohjien reunojen vahaus sellaisella isolla koneella, jossa on pyörivät laikat (tai jotkut semmoiset). Lopullinen pinnan käsittely mehiläisvahaa sisältävällä kenkärasvalla syvensi nahan väriä kivasti.
Lopulta mun Auri-nilkkurit on valmiit matkaamaan kotiin pyörän tarakalla.
Hannan punamustat Unni-avokkaat (Veeran kuva Pihkan facebookista).
Anna-Maijakin teki Aurit, mutta valitsi sivukappaleisiin himmeäpintaista nupukkinahkaa.
Kirsin Unneja piti vähän säätää erikokoisten jalkojen takia, joten ne eivät ole tässä ihan aivan valmiit.
Kyllä kelpaa esitellä nilkkureita edestä ja takaa, jopa sivultakin!
Nyt vaan odottelen, että ilmat vähän viilenee, jotta pääsen näitä käyttämään.
Jos alkoi tehdä mieli omia yksilöllisiä kenkiä, niin ilmottaudu ihmeessä Pihkan kurssille. Laukkukurssejakin tytöt järjestävät. Tai tilaa Pihkasta valmiit tuotteet omilla mitoillasi.
Super Mukavastakin niitä saa, Otavalankadulta Tampereelta!
Super Mukavastakin niitä saa, Otavalankadulta Tampereelta!
Tähän sopiikin vielä Paolo Nutinin letkeä New Shoes: