Kangaskaupan palalaarista voi toisinaan tehdä todellisia löytöjä. Olin etsimässä shortsikangasta, kun silmiini osui hienon hieno puuvillasatiini, juuri passeli pala kesäiseen tunikatoppiin.
Kangas puntariin ja kassalle: 2 euroa 95 senttiä, kiitos!
Malli hahmottui heti mielessä, mutta sopivan kaavan löytäminen on usein kiven takana. Eipä auttanut nytkään kuin kaivaa Joka tyypin kaavakirja esille ja ruveta mittaamaan, piirrustelemaan, leventämään, viistottamaan, sovittamaan ja muuntelemaan.
Ompelukone surrasi helteestä huolimatta ja tässä on aikaansaannos ripustetttuna omenapuunoksaan.
Shortsit ovat vielä kankaana...
Pondering and Pottering - Motto: Everything is always OK in the end; if it's not, then it's not the end.
perjantai 30. heinäkuuta 2010
torstai 29. heinäkuuta 2010
Helteen aikaansaannoksia
Viime viikonlopun automatka Pohjanmaan suuntaan oli monin tavoin tuloksellinen. Puolet jälkikasvusta näki jälleen rakkaan mummonsa ja sai rauhoittua jatsiviikonlopun jälkeen maaseudun rauhassa. Aloitteleva bloggari sai automatkan aikana virkattua muutaman patalapun lisää poislahjoitettavaksi ja kaupanpäälle niskansa jumiin ja kurkkunsa köhäiseksi.
Patalaput Lassille ja Anjushkalle |
Tulipa vierailtua myös neiti sisareni ikuisuustyömaalla Vaasassa. Hän työskentelee nimittäin talvikaden viikot pääkaupunkiseudulla asuen alivuokralaisena ja viettää viikonloput Pohjanmaan pääkaupungissa huvilassaan, joka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Ja remppaa riittää!
Villa Furuvik meren puolelta |
Rappioromantiikkaa lasikuistilla |
Kamarin nurkka - seinällä oleva peili on raahattu Muranosta... |
Äitini hyysää pihapiirissään majailevia siilejä. Joka ilta niitä odottaa lautasellinen mutusteltavaa. Viime kesänä ne saivat maapähkinöitä, mutta ruokkija totesi homman käyvän kukkarolle, joten tänä kesänä niiden on ollut tyytyminen auringonkukansiemeniin. Nekin kelpaavat kuulemma hyvin ja niitä sentään tuotetaan vähän lähempänä kuin maapähkinöitä...
Siilit ovat arkoja ja vikkeliä otuksia |
Paluumatkalla Virtain kautta piipahdimme Palmroth Centerisssä, jota olen mielinyt monta kertaa käydä katsastamassa. Jotenkin nimen ja nettisivun perusteella odotin jotain hieman hohdokkaampaa...
Ainut käymisen arvoinen liike, Chez Marius, oli jo sulkenut ovensa vierailumme aikoihin ja Marimekon pienessä myymälässä ei ollut juuri mitään sen kummempaa kuin muissakaan Marimekoissa (pientä määrää tehdaskankaiden jämiä lukuunottamatta, jotka nekään eivät ompeluviettiäni sytyttäneet).
Atmosfääri afääriryppäässä oli lähinnä nuupahtanut, nuhjuinen ja hikinen (liekö johtunut osaksi helteestä). Niin kuin monen muunkin kauppakeskittymän kohdalla olen joutunut toteamaan: Eipä tartte toista kertaa mennä.
Kurkun köhä alkaa hiljalleen helpottaa, kiitos Codemaxin ja niskakin vertyi aavistuksen hieroja Jannen käsittelyssä. Yleensä meikäläinen käsityöihminen yhdistää neulat johonkin tekstiilipitoiseen, mutta tällä kertaa ne päätyivätkin omaan niskaani...
Neuloja niskassa |
Janne kertoi akupunktion vaikutuksista ja asiakaspalautteista: joitakin toimenpide väsyttää, mutta toisia voi jopa piristää. Eräskin rouva oli akupunktiokäsittelyn jälkeen tuntenut itsensä niin energiseksi, että oli siivonnut koko huushollinsa. Vakuutin hierojalleni, että ei tule tapahtumaan minulle. Eikä tapahtunut.
Hellekesän ennätyslukemia odotellessa yritän keksiä jotain rauhallista, mutta tuottoisaa tekemistä tällekin päivälle. Odottamassa on pari nyrkkiin mahtuvaa kivenmurikkaa sekä virkkuukoukku ja lankaa...
Tästä myöhemmin lisää... |
lauantai 24. heinäkuuta 2010
Löytöretkeilyä
Löytöretkeillä voi ihan kotikulmillakin. Esimerkiksi tänään löysimme valmennuspäällikön kanssa uuden leipomon: La Brioche Tampereen Aleksis Kiven kadulla tarjoilee aitoja ranskalaisia makuja herkkusuille http://www.ranskalaisia-makuja.com
Kassiimme sujahti tuhti pähkinäleipä sekä pari beignetiä (ranskalaisia munkkeja) jopa varsin edullisella hinnalla. Odotan innolla seuraavaa vierailua, josko silloin olisi tarjolla pyhäerikoisuuksia (mitähän perinneherkkuja mahtavatkaan olla).
Viereisessä liikehuoneistossa sijaitseva Keittiöelämää oli harmiksemme kesälaitumilla lauantaisin, sielläkin olisi ollut mukava piipahtaa pitkästä aikaa. Varsin viihtyisää oli sen sijaan kotiin päin tullessa istahtaa Aleksanterin kirkkopuiston suihkulähteen solinaa kuuntelemaan. Kerrassaan loistava kaupunkikesä vain jatkuu...
LABRIOCHE |
Kassiimme sujahti tuhti pähkinäleipä sekä pari beignetiä (ranskalaisia munkkeja) jopa varsin edullisella hinnalla. Odotan innolla seuraavaa vierailua, josko silloin olisi tarjolla pyhäerikoisuuksia (mitähän perinneherkkuja mahtavatkaan olla).
Viereisessä liikehuoneistossa sijaitseva Keittiöelämää oli harmiksemme kesälaitumilla lauantaisin, sielläkin olisi ollut mukava piipahtaa pitkästä aikaa. Varsin viihtyisää oli sen sijaan kotiin päin tullessa istahtaa Aleksanterin kirkkopuiston suihkulähteen solinaa kuuntelemaan. Kerrassaan loistava kaupunkikesä vain jatkuu...
Tuumasta toimeen
Nyt se on sitten perustettu - blogi.
Taidan mennä jatkamaan virkkaamista. Se tuntuu tässä vaiheessa vielä tutulta ja turvalliselta, mutta on yhtä koukuttavaa kuin läppärin ääressä istuminen...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)