Joulutervehdys

toivottaa Johanna

Helpot banaanimuffinit

Huomenna saa muutama työkaveri jälkkäriksi banaanimuffinit. Näistä tuli tosi hyviä ja muhevia. Kuorrutin ne valmiilla sokerikuorrutuksella, sillä sitä oli valmiina kaapissa samoin kuin koristerakeita. Ohje löytyi Dr. Oetkerin sivuilta on tosi nopea ja simppeli - ainekset vain sekoitetaan vähitellen keskenään. Tämä oli siitäkin kiva ohje, että taikinasta tuli juuri 12 muffinia, jotka mahtuvat sopivasti muffinivuokaani ja sain koko taikinan kerralla paistettua.


Banaanimuffinit (12 kpl)

150 g voita

1 ¾ dl sokeria

2 kananmunaa

2 isoa banaania

3 dl vehnäjauhoa

3 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

päälle sokerikuorrutusta sekä koristerakeita tai suklaarouhetta

Sulata voi ja anna hieman jäähtyä. Hienonna sillä aikaa banaanit haarukalla.

Sekoita voimakkaasti puuhaarukalla kananmunat ja sokeri tasaiseksi.

Lisää sulatettu voi ja hienonnetut banaanit. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan varovasti sekoittaen. Jaa taikina 12 muffinivuokaan.

Paista 175⁰ C noin 25 minuuttia eli kunnes pinta on kauniisti hieman ruskistunut.

Koristele jäähtyneet muffinit sokerikuorrutuksella ka koristerakeilla tai suklaarouheella.

Muokkasin alkuperäisohjetta hieman monisanaisemmaksi, muutin mitat grammoista helpommin mitattaviksi desilitroiksi ja vaihdoin päällyksen helpompaan. Paistoaika sai omassa uunissani olla alkuperäisestä yläkanttiin. Täältä voit ladata ohjeen pdf-tiedostona. Alkuperäinen ohje löytyy täältä.

Pirkan sivuilta löytyy muuten kokkausvinkeistä ohjeita mm. painomittojen muuntamiseen.

Maistuvia herkkuhetkiä!

Mikä ihmeen puikula

Tiistaina Downton Abbeyä katsellessa sukkapuikot viuhuivat ja Isoveli-langan muutaman vuoden takainen kirjava väriversio muuttui oikeiksi ja nurjiksi silmukoiksi, joista syntyi tämä outo puikulamainen sukka. Tämä oli tilaustyö aamujunalla Helsinkiin reissaavalle miehelle.

Mies nimittäin osti aamukahvejaan varten Primus Commuter Mugin, mutta totesi ensimmäisen käytön jälkeen, ettei pressopannulla valmistettu kahvi pysynyt tarpeeksi kuumana junaan asti ja kysyi keksisinkö mukille jotain lämpöeristävää suojusta. Kaivelin kaapin uumenia ja jostain pussista löytyi sopivaa lankaa - tarpeeksi paksua, jotta homma sujuisi joutuisasti ja suojus valmistuisi seuraavaksi aamuksi.

Nyt kuulemma kahvi pysyy sopivan kuumana ja siihen auttaa varmaan osaltaan mukin lämmittäminen ensin kiehuvan kuumalla vedellä, jotta kahvi saa pitää celciusasteensa luovuttamatta niitä mukille.

Kuulokekotelo

Surautin kokeeksi tällaisen pienen pyöreän kuulokekotelon, jonka ohjeen löysin jo aikoja sitten Dog under my desk -blogista. Aikaa kului vain tunti palojen leikkuusta valmiiseen koteloon. Tämäkin siis sopii vallan mainiosti joululahjojen idealistalle. Valmistus sujuu varmasti vielä nopeammin, jos näitä tekee useita sarjatyönä. Vetoketjun täytyy olla vähintään 12 senttinen, jos haluaa se taittuvan päästään kotelon sisään, mutta 10 senttiselläkin pärjää. Pitemmän voi pätkäistä kuten ohjeessa on tehty.

Samantyyppisellä idealla toteutettu AhMATTI-kukkaro löytyy myös Omakoppa-blogista, mutta tuossa englanninkielisessä on pdf-kaavat ja yksityiskohtaisemmat valmistusvaihekuvat. Selkeiden kuvien avulla pärjää, vaikka ei ihan haka englannissa olisikaan.

Virkattu tawashi

Täällä tuuma&toimessa on ollut hyvin hiljaista melkein puoli vuotta. Olen toki värkkäillyt kaikenlaista, mutta syystä tai toisesta ei ole ollut oikein intoa väsätä ohjeita tai kirjoitella tänne. Nyt tuli sopiva inspiraatio ja otin itseäni niskasta kiinni.

Virkattuja ja neulottuja pesimiä on netissä näkynyt erilaisina versioina vähintään pari-kolme vuotta. Mullakin on jo ainakin vuoden verran ollut jemmassa Lankaideasta ostamaani Allhemp6 -hamppulankaa ja aikomuksena tehdä siitä jonkinlainen rätti tai muu pesin. Juttu palautui taas mieleen käydessäni viikonloppuna Tampereen Suomen kädentaidot -messuilla. Lankakauppa Kerän Jonna Hietala siellä virkkasi Idealavalla tawashia, joka on japanilaisten versio pesimestä. Eri mallisten tawashien ohjeita löytyy netistä pilvin pimein sekä virkattuna että neulottuna, varsinkin englannin kielisenä. Myös Jonnan tekemästä Kerällä-kirjasta löytyy sellaisen ohje ja toinen Kerän blogista. Mun mieleen on tällainen yksinkertaisen mallinen pesin, jota voi käyttää joko astioiden, pintojen tai itsensä puhdistamiseen.

Tawashi kannattaa virkata jostakin keskivahvasta pestävästä langasta, jotta sen voi aika ajoin heittää pesukoneeseen 60 asteen pesuun. Omista tawasheistani valkoinen on virkattu pitkäkuituisesta hamppulangasta ja se on näin alkuun vähän karheampi. Vaalean sinisen lanka on pehmeää Rowan Handknit Cottonia, jota myös löytyi omista kätköistä (sekin taitaa olla Lankaideasta ostettu).

Tawashin virkkaaminen on tosi nopeaa. Yhdessä illassa ehdit vauhtiin päästessäsi virkata useammankin. Virkkaussilmukoista sinun on osattava (tai opittava: katso vinkkiä täältä) ketjusilmukka, kiinteä silmukka, puolipylväs ja pylväs. Koukuksi sopii numero 4 - 4,5 käsialastasi riippuen - tawashista ei kannata virkata turhan tiivistä, jotta se pääse käyttöjen välillä kuivumaan. Lankaa yhteen tawashiin kuluu noin 25 grammaa.

Kun virkkaat tawashiin ketjusilmukkalenkin, on se helppo ripustaa siitä ilmavasti kuivumaan.
Tulosta itsellesi pdf-ohje ja ryhdy tehtailemaan kivoja pikkulahjoja pukinkonttiin! Ohjeen löydät myös Punomon Tee itse -sivuilta.

Onko sinulla jo kivoja ideoita mielessä itse tehtäviksi joululahjoiksi?

Turkoosin inspiroimaa, osa 2

Kirjoittelin aikaisemmin keväämmällä saamastani "turkoosiherätyksestä", sen ansiosta hankkimastani turkoosista pöytäliinasta sekä siitä alkaneesta olohuoneen uudistustarpeesta. No nyt on vihdoin koko operaatio valmis.

Tyynyt ovat olleet valmiina jo jonkin aikaa, mutta matto päätyi lopulta lattialle vasta eilen. Turkoosit tyynyt ovat tämän suven satoa, kaksi muuta jo vanhaa vuosikertaa. Uusien tyynyjen kuviot on poimittu pöytäliinasta hieman pelkistäen. Pitkulaisessa tyynyssä sattuukin olemaan samaa kuviomaailmaa.

Valkopohjainen tyyny sai applikaatiokuviot, joita on rikastettu konekirjonnalla. Viskoosinen konekirjontalanka tuo himmeän puuvillan pintaan eloa kiillollaan.

Turkoosin tyynyn kuvio on painettu peittovalkoisella ja siinä on lisäeloa tuomassa helmiäispaljetteja (vähän epäkäytännöllisiä käytössä kylläkin...).

Kollaasissa yksityiskohtia tyynyistä, silvuplee.

Kesävaatetta

Toukokuussa, kun lämpimät säät äkisti alkoivat, tuntui siltä, että garderobini oli kesävaatteiden osalta sangen vajavainen. No, siitä se sitten lähti... Toivottavasti kesä jatkuukin pitkään lämpimänä!

Laukka-hame ja Putket-paita

Oranssi on nyt viehättänyt enemmän kuin aikaisempina vuosina. Laukka-hameen kangas löytyi Eurokankaan palalaarista. Helman tuntumaan painoin valmiilla sabluunalla kuviot. Kaava on Ottobre Woman 2/2007 lehdestä malli nro 12. Putket-trikoopaidan kangas löytyi omista varastoista. Kuviot on tehty leimasimilla painaen. Kaava on samaisesta Ottobresta kuin hamekin, malli nro 3 - lisättynä pääntien rinkula-aukolla. Puinen lempparikaulakoru on muutaman vuoden takainen kirpputorilöytö, lienee peräisin 60-luvulta. Kengät Clarksin Freckle Ice.

Oranssit yksityiskohdat

Poppy-pusero

Kansakoulussa 60-luvun loppupuolella tekemäni ruudullinen kässäpussi ja Suuri Käsityö -lehti 4/2013 innoittivat Poppy-puseron tekoon. Kaava on malli nro 3A lyhennetyllä helmalla. Koristelut ovat edenneet vähitellen, kuin jatkokertomuksena: ensi koukkunauhat, parin käyttöpäivän jälkeen kirjovalla ompelukoneella pari pientä unikkoa helmaan ja niskaan (niitä voisi olla useampikin vierekkäin - ehkä lisään vielä jossain vaiheessa) ja viimeisimpänä ristipistotekstit sekä Madeleinen häiden innoittamana vielä kruunukin muistoksi kirjontapäivästä!

Ristipistoteksteihin satuin löytämään ilmaisen nettiohjelman, jossa on kuusi eri kirjaintyyliä. Voit netissä tehdä haluamasi tekstit ja tulostaa/tallentaa ne sitten itsellesi. Historiallisia kruununmalleja löytyi nettihaulla täältä: *klik*

Ristipistoja erilaisilla kirjaintyyleillä

Tropcal-mekko

Tropical-mekon kangasvalinta on minulle aika epätyypillinen, mutta halusin värikkään trikoisen hellemekon ja tätä oli Eurokankaassa tarjolla - eikä tullut kalliiksi: 5,90 €/metri oli tämä hyvin joustava viskoosisekoite. Sopiipa alle monen eri väriset topit ja yleisilme muuttuu samalla. Kaava on Suuri Käsityö -lehdestä 5-6/2013 malli 3. Kaava on alunperin topille, mutta tein siihen pitkän helman yhdestä palasta. Sen lisäksi tein yläosasta yksinkertaisen ja käänsin reunat trikoosta leikatuilla kaitaleilla (ohjeessa yläosa on kaksinkertainen ja olisi ollut kyllä nopeampi ja helpompi toteuttaa, mutta eipä ollut niin paljoa kangasta...).

Sugarpop-toppi ja Verdant-hame

Viileämpiä sävyjä on Sugarpop-topissa, jonka kangas löytyi niin ikään Eurokankaan palalaarista seitsemällä eurolla. Kankaasta näet selvemmän kuvan täällä: *klik*. Kaava on Ottobre Woman -lehdestä 2/2011 malli 11 Palermo. Lyhensin helmaa, siirsin rintamuotolaskoksen paikan kädentielle ja ompelin piilovetoketjun selän sijaan sivusaumaan. Lisäksi pääntietä piti hieman avartaa, koska se nousi ikävästi edestä törrölle valmiina eli valmis pääntie piti vielä melkein kokonaan purkaa, mrrr :(

Verdant-hame on jo viime kesältä ja se on tehty samalla kaavalla kuin Laukka-hame. Kankaana on Eurokankaan hieman joustava, sileäpintainen Mallorca-puuvillasatiini. Aivan ihana kangas käytössä! Samasta kankaasta on valmistumassa vielä kermanvalkoiset shortsit (leikattu) ja turkoosit capri-mittaiset housut (vielä kankaana).

Taidanpa tästä taas palata toisen koneen, ompelusellaisen,  ääreen... Keep calm and sew on, girls!

Kesäinen raitakassi

Ompelin raikkaan värisen raitakassin kesän ensimmäistä kaupunkilomasta varten. Tarvitsin päiväreissulle Helsinkiin kevyen ja sopivan kokoisen kanniskeluvälineen, johon mahtuvat sekä henkilökohtaiset tavarat että jonkin verran pikkuostoksia. Meinasin ensin tehdä vaan mahdollisimman yksinkertaisen ja nopean surautuksen, mutta kuinka ollakaan ruokahalu kasvoi taas syödessä... Onneksi tarvikkeet löytyivät omista varastoista - myös nahkaiset kassinsangat, jotka kiinnitin käsin ommellen kankasikertaisella vahvalla tikkauslangalla.

Kassin sisälle tuli pari pikkutaskua, joihin mahtuvat puhelin ja bussikortti, sopivasti hollille. Avaimille on oma nauha, jonka päässä on karabiinihaka - avaimet on näin helppo kaivaa esille, eikä niitä tarvise ovea avatessa irrottaa nauhasta. Lisänä on myös vetoketjupussi lompakon säilytystä varten. Siihen on kiinnitetty nauha, jonka päässä on niin ikään karabiinihaka. Haan saa puolestaan kiinni kassin sisällä olevaan D-lenkkiin. Näin pysyy lompsa paremmin tallessa pitkäkyntisiltä ja mahdollisilta omilta unohduksilta. Kassiin kuuluu myös toinen pienempi vetoketjupussukka nenäliinoille, sillä ilman niitä en tule toimeen kesälläkään. Yläreunassa on kiinnittimenä 18 mm:n magneettineppari.

Kassikangas: Ikea Annbeth (loppunut myymälöistä)

Vuorikankangas: omista varastoista tukevaa puuvillavatiinia

Kassikankaita tukevoittamassa: kassikankaan taustalle silitettu ohut vanu (Vlieseline H 630) ja vuorikankaaseen napakka puuvillapohjainen tukikangas (Eurokankaasta)

Kassin sangat: Nahkaiset kiinniommeltavat nahkasangat, pituus n.70 cm (englantilaisesta verkkokaupasta)

Kassin mitat: korkeus 32 cm, leveys 38 cm, pohja 10 cm (sisätasku 12 x 17,5 cm, avainnauha 20 cm)

Lompakkopussin mitat: korkeus 14 cm, leveys 25 cm, pohja 3 cm (nauha 30 cm)

Nenäliinapussukan mitat: korkeus 9 cm, leveys 15 cm

Kassi on nyt käytännössä testattu ja hyväksi sekä toimivaksi havaittu :)

Terveisiä helteisestä Kaivopuistosta!

Ja pussukkaa pukkaa...

Mistä näitä pussukoita oikein tulee...?

No, kun sukeltaa kangaskätköjensä syövereihin ja sovittaa ensin yhtä ja sitten toista ja kolmattakin kangasta yhteen. Päätyy sitten mielestään kelpo kombinaatioon, mutta hetkeä ennen leikkuuta vielä harkitsee x:nnen kerran ja vaihtaa kankaan A kankaaseen B.

Kyllä värit ja painokuosit on sitten ihania!

Kahden meikkipussin valmiiksi leikatut palat & muut tarvikkeet odottamassa ompelua

Riikan ja Johannan meikkipussit

Tein tilauksesta hieman pitemmän "Susien" ja samaan syssyyn toisen myös omaan käyttöön (yhdet palat pääkangasta sekä laskoksen pohjakangasta kummallekin puolelle lisää, niin pussukasta tulee 5 cm pitempi eli noin 25 cm). Tilaaja sanoi pitävänsä kaikista väreistä, mutta "voisi siinä vähän pinkkiäkin olla" :) Huomenna selviää, ovatko väritys ja kuosit mieluisia.

Tarjan ja Ailan pussukat

Viime viikolla tein kahdelle ystävälleni "Perus-Susie"-pussukat. Juhlistimme lähiaikoina olleita synttäreitä Tammerin terassilla kuohuviinistä, trattoriaruuista ja mukavasta säästä nautiskellen. Aivan oli kuulemma omistajiensa näköiset värit. Toisen pussukan kuosista tuli saajalleen mieleen varhaisteini-iän mekko, viimeisiä vaatteita jotka äiti oli hänelle ommellut - sen jälkeen nuori neiti olikin ottanut homman haltuun ja ryhtynyt omaksi ompelijattarekseen ;)

Aikaisemmassa jutussa jäi muuten mainitsematta, että alkuperäisohjeesta poiketen lisäilin vielä yläreunakaitaleeseen napakan silitettävän tukikankaan tukevoittamaan ja ryhdistämään pussukkaa.

Haastepussukka

Kankaiden yönä (24. - 25.5. klo 21.00 - 9.00) oli Ikasyrin blogissa söötin Susie-pussukan ompeluhaaste. Innostuin heti kaivamaan kangasvarastojani, mutta moderni teknologia asetti oitis muutaman haasteen tielleni. Ensimmäisenä vastuksena oli Abobe Readerin takkuaminen - pdf-tiedostot eivät auenneet. Korjausyritysten, ohjelman poistamisen ja uudelleen lataamisen jälkeen sain kyllä pussukan kaavatiedoston auki, mutta printteri ilmoiti ystävällisesti viasta ja pyysi ottamaan yhteyttä huoltoon... Kello oli silloin jo yli yhdentoista illalla, joten luovutin.

Aamuaurinko herätti kuitenkin kohtuullisen aikaisin lauantaiaamuna, joten ryhdyin uudella innolla tuumasta toimeen! Piirtelin kaavat ruutupaperille (kaavatiedostossa oli onneksi mitat merkitty). Leikkasin palat, silittelin liimapintaisen ohuen vanun vuorikankaisiin ja istuuduin ompelukoneen ääreen.

Aamupalakin jäi siinä tuiskeessa syömättä, kun ompelun lomassa näpsin vaihekuvia. Mikään superpikainen pikkuprojekti tämä ei ollut, sillä paloja ja ompeluvaiheita on aika paljon. Lopputulokseen olen kuitenkin oikein tyytyväinen :)

Pussukan kaavatiedosto löytyy täältä: "Susie" ja 20 minuuttinen ohjevideo myös suoraan täältä Vimeosta. Käyttämääni Vlieselinen silitettävää vanua H630 saa pienempiä määriä täältä (€ 8,30/m) ja 3 m annoksena täältä (edullisemmin eli € 6,00/m). Vanu on 2-3 mm paksuista ja kiinnitetään silittämällä kostean silitysliinan läpi 15 sek. Se pysyy kiinni kankaassa hyvin käytössäkin ja on todella kätevää tukevoittamaan (ei tee kuitenkaan kovaksi) kaikenlaisia kasseja, pussukoita ja tilkkutöitäkin.

Ruokahalu kasvaa tunnetusti syödessä (muutakin kuin aamupalaa), joten illemmalla tein pari pussukkaa lisää erilaisilla kankailla ja värityksillä. Kenellekähän nämä ovat menossa...? Pikapuoliin selviää vastanottajille ;)

Susien ohje on alunperin saksalaisen Inan Pattydoo-blogista. Berliinissä asuva Inan blogissa on useita kivoja ompeluohjeita (kaavojakin), joissa muutamissa on todella perusteelliset ohjevideot. Vaikka saksa ei olisikaan vahvimpia vieraita kieliäsi, saat videoista ja hyvistä kuvista helposti selvää. Blogista löytyy myös muutamia yleishyödyllisiä tekniikkavinkkejä Tipps & Tricks -osiosta.

Mielenkiintoisia ja hauskoja ompeluhetkiä sinullekin!

Pusakan uusi elämä

Viikko sitten osallistuin Saumanvara-nimisen facebook-ryhmän ompeluhaasteeseen, jossa aiheena oli tehdä vanhasta uutta. Sain jo aikaisemmin ystävältäni vanhan, luultavasti 60-luvulta peräisin olevan miesten pusakan, jota oli käytetty äärimmäisen vähän ja nyt oli oivallinen aika toteuttaa suunnittelemani hanke.

Haasteen idea oli toteuttaa projekti perjatai-iltana klo 21 - 23. Etukäteen olisi voinut jo purkaa alkuperäistä materiaalia osiin ja valmistella mahdolliset kaavat sekä varustaa ompelupaikka aloituskuntoon. Pusakan lisäksi käytin vuorikankaaksi mistä lie hankkimaani tilkkutyökangasta sekä pari kierrätysnappia (uuteen uskoon tyttärelle joskus muokkaamastani Jackpotin jakusta).

Kassin paraatipuoli on pusakan yhteenommelluista etukappaleista, joissa taskut olivat kätevästi valmiina. Toinen puoli tuli sopivasti takakappaleesta ja kantimet pusakan helmakaitaleesta.

Kaksi tuntia riitti sopivasti tähän projektiin, vaikka en tarvikkeiden etsimistä kummempia esivalmisteluja tehnytkään. Materiaaliakin jäi vielä kahden hihan verran - mitähän niistä keksisi...?

Todellinen löytö!

Satuin bongaamaan Fabriinan verkkokaupassa trikoita selaillessani aivan loistavan apulaisen tarkkoihin ompeluhommiin! Stylefix -tekstiiliteippi on kaksipuolinen tekstiiliteippi, joka auttaa kiperien ja tarkuutta vaativien kohtien kiinnittämisessä (saksalaisen Farbenmixin sivuilta löytyy myös). Se ei tahmaa neulaa, kestää pesuissakin etkä tarvitse nuppineulakiinnitystä lainkaan. Tämä oli ainakin mulle uutuusjuttu - korttiaskartelussa olen kyllä käyttänut vastaavan tapaista skräppäysteippiä.

Kaksipuolinen tekstiiliteippi

Ensin testasin teippiä kierrätysmateriaalista valmistamani kassin ompeluprojektissa ja hyväksi havaittuani käytin sitä myös viime viikonlopun paitaprojektissa. Teimme nimittäin poikani (kohta 25 v.) kanssa yhteistyössä hänelle paidan viime syksynä Lontoosta Libertyltä ostamastamme ohuesta puuvillakankaasta (tana lawn). Äitienpäivä sujui näin mitä mainioimman yhteistyön merkeissä!

Sunnuntaina aamupäivällä aloitimme ompelu-urakkamme kahdella ompelukoneella. Lauantaina oli piirretty kaavat ja leikattu paidan kappaleet.

Ready, steady, sew!

Toinen kone oli työmaalta lainassa (haaveilen kyllä toisenkin oma ompelukoneen hankinnasta...) ja onneksi tästä huushollista löytyy kaikenlaista omplelutarviketta ja työvalinettä moninkin kappalein.

Kauluksen sisäreunan kiinnitys sujui kuin unelma! Ja samoin kalvosinten sisäpuolet! Kauluksessa kiinnitin teipillä vain päädyt, mutta kalvosimissa kangas tuntui jäävän sen verran löysemmälle sisäpuolella, että pistin teippiä koko matkalta.

Teippi paikalleen

Suojapaperin poiston jälkeen paikalleen asettelu ja  painelu sormilla

Sitten ompelu oikealta puolelta - sisäpuolikin on edustuskelpoinen!

Teipistä oli kyllä suuri apu ja käytän sitä aivan varmasti vastaisuudessakin, varsinkin kun rullassa on ruhtinaalliset 50 metriä tavaraa! Valmista paitaa ei vielä ehditty kuvata, sillä se valmistui niin viime tipassa ennen kuin pojan piti lähteä takaisin opikelupaikkakunnalleen, että nappien kiinnitys jäi hänen hommakseen (on kuulemma jo ommellut ne ja paitakin ollut käytössä tänään).

Stylefix-tekstiiliteippissä on siis liima molemmilla puolilla ja se on 4 mm leveää. Se on kevyttä, ei tahraa ja säilyy pesuissakin pehmeänä. Mainio apu se on myös esimerkiksi merkkien, koristenauhojen ja applikaatioiden kiinnityksessä sekä vetoketjujen, erilaisten päärmeiden ja taskujen paikoilleen asettelussa.

Turkoosin inspiroimaa

Ostin pitkästä aikaa Sköna hem -lehden, joka oli keväistä inspiraatiota tulvillaan. 

Turkoosia ja turkoosinvihreää oli aika monessa jutussa.

Sieltäpä bongasin Indiskan Aqua Tree -pöytäliinan olohuoneen isolle pöydälle ja nyt pitää uudista hieman koko olohuonetta sopiviin sävyihin. Seikeitä ideoita ei vielä ole ja se lienee hyväkin, sillä oikean turkoosin sävyisten kankaiden löytyminen ei ole itsestän selvyys... Eurokankaassa ei ollut yhtään ainutta vähänkään sopivaa kangasta, mutta Kodin ykkösestä löysin onneksi yksiväristä turkoosia alennuksella. Taidanpa ryhtyä sekoittelemaan kankaanpainovärejä ja ideoimaan sapluunaa.

Kävin vielä kurkkimassa Indiskan nettisivuilla, mitä muuta sieltä saattaisi löytyä. Ja kas! Siellähän oikin hauska ohjelma, olla pystyy tekemään kollaasin (moodboard) tarjolla olevista tuotteista. Sivut ovat kylläkin ruotsiksi, vaikka Suomen valitsiskin etusivun ylälaidasta.

Tuollaista Buddhan päätä täytyy vielä käydä kyllä liikkeestä katsastamassa!

Kevään ensimmäinen parsarisotto

Nyt on tämän kevään ensimmäinen parsarisotto kattilassa porisemassa. Raastettu parmesaani odottaa vielä hetken pääsyään kuumaan risottoon. Kohta kaadetaan viilennetty valkoviini lasiin ja sitten - aah ja namskis!

Parsarisotto

Neljälle

400 - 500 g vihreää parsaa paloiteltuna
4 dl Carnaroli-riisiä
1 sipuli silputtuna
1 rkl voita
raastettua sitruunankuorta
1 l hyvää kana- tai kasvislientä
lasillinen valkoviiniä
Grana- tai parmesaanijuustoa raastettuna
(suolaa ja pippuria)
iso nokare voita

Kuori parsat, paloittele ne ja ota nuput talteen. Kuumenna kasvisliemi kiehuvaksi. Laita nokare voita kattilaan ja kuullota ensin voissa hienoksi silputtu sipuli. Lisää riisi, parsan varsiosat sekä aavistus sitruunankuorta ja jatka kuullottamista vielä hetken ajan. Lisää seuraavaksi sekaan valkoviini. Kun se on imeytynyt riisiin ala lisätä kuumaa kasvislientä vähän kerrallaan aina muutama kauhallinen sitä mukaan, kun nestettä imeytyy riisiin. Jatka näin kunnes risotto alkaa olla sopivan kypsää, muista sekoittaa risottoa säännöllisin välein. Lisää valmistuksen loppuvaiheessa parsan nuppuosat. Juuri ennen tarjoilua lisää joukkoon raastettua juustoa ja nokare kylmää voita.

Täältä löytyy tulostettava resepti parsarisottoon. 

P.S. Tuo leivitetty möhkäle lautasella on Kievin kanaa Stockan Herkusta, oikein maukasta ja sopi risoton kanssa erinomaisesti.

Kukkavirkkuuta

Virkkaaminen on koukuttavaa!  Innostuin taas virkkaamaan afrikkalaisia kukkia, jotka olivat suuressa suosiossa varsinkin vuosi sitten. Niiden ohje on alunperin julkaistu eteläafrikkalaisessa Sarie-lehdessä vuonna 2009 ja sen verkkosivuilta löytyy ohje afrikaansin kielellä ;)

Kaivelin varastoja ja löysin Novitan Samos-lankaa. Näistä kukista olisi tulossa peitto vauvanvaunuihin, mutta nyt on taas uusi kesäneule vireillä, joten saa nähdä kumpi projekteista valmistuu kesäksi.

Unikonpunaiset kukat ovat viime vuonna Novitan Miamista virkaamiani. Teimme yhteistyönä virkasisareni Tarjan kanssa laukun vapaaherrattareksi jääneelle Ailalle.

Kumpikin virkkasi ja kokosi laukunpuolikkaansa (surkean epätarkka kuva), joista sitten kasasimme kangasvuorillisen kesäveskan. Laukun ohje löytyy malesialaisen Joannen Craft Passion -blogista englannin kielellä ja siellä on vaiheittaiset kuvat valmistuksesta kahtena osapostauksena. Ensimmäisessä osassa on virkkausohjeet sekä päällisen kokoaminen ja toisessa vuorin valmistaminen sekä viimeistely. Laukkuun on virkattu kulmiin neliömäiset palat samalla kukka-aiheella (kuvat ja ohje myös blogissa).

Ailan laukkua emme valmistaneet aivan yhtä monivaiheisesti kuin ohjeessa. Esimerkiksi vuorin kuusikulmiotikkaukset jätimme pois, samoin kuin kantimien kangasvahvisteet. Kuvan laukun kantimet ovat pitemmät kuin alkuperäisohjeessa ja ne valmistettu kaksinkertaiseksi ommellusta puuvillaisesta mattonauhasta. Laukun vuori on valkopohjaista mustapilkullista puuvillakangasta.

Suomenkielisiä ohjeita afrikkalaisten kukkien virkkaamiseen löytyy mm. Punomon Tee itse -osiosta (jos tulostus on hankalaa, tulosta yksisivuinen pdf täältä - tosin tämä linkki poistuu tulevaisuudessa) ja Suuren Käsityölehden nettisivuilla on vaiheittaiset kuvalliset ohjeet virkkausmerkeillä kerroksittain.

Jos laukun virkkaus tuntuu liian suurelta projektilta, aloita vaikka neulatyynystä - siihen tarvitset vain yhden tai kaksi kukkaa. Vinkkejä täältä (ohje englanniksi) ja täältä (ohje hollanniksi). Tai tee kukkaro, kuten Lankahiirulainen (ohje) tai Marlene portugalista (kuva).

Kuva Ellebel handmade -blogista