sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Viiru

Viiru-myssy -  Viiru Hat

Vielä on talvea ja pakkasta jäljellä. Vielä ehdit neuloa ainakin yhden myssyn!

Viiru on perulaisesta ylämaanvillasta (pitkäkuituista ja pehmeää) neulottu tupsumyssy, joka valmistuu parissa illassa. Lankana on Hjertegarnin Incawool, jota myy ainakin Lankamaailma. Myssy on neulottu nurjalta puoleltaan, jolloin työssä on enemmän oikeita silmukoita ja neulominen sujuu nopeammin.

Valitse oma värisi, nappaa 4½:n numeroiset pyöröpuikot (40 cm) tai sukkapuikot ja ryhdy neulomaan. Ohjeen voit ladata täältä. Huom: ohjetta korjattu 5.2.2013


It's still winter and frost (at least on these latitudes). There's still enough time to knit a new hat!

Viiru (Streaky) is a hat with bobble knitted in soft peruvian highland wool. You can knit it in a couple of evenings. The yarn is Hjertegarn's Incawool knitted with 4,5 mm needles. The hat is knitted inside out as there are more knit stitches on reverse side and working is thus faster.

Pick your favorite color, download the pattern here and make your own Viiru Hat! Notice: Pattern corrected 5.2.2013


torstai 24. tammikuuta 2013

Paikka paikan päällä


Vävykokelas oli onnistunut kuluttamaan pari vuotta sitten neulotut sukat suhteellisen surkeaan kuntoon. Kantapäät olivat suorastaan räjähtäneen näköiset ja päkiän kohtakin miltei puhki kulunut. Sukkien korjaamisesta oli ollut jo aiemmin puhetta, mutta ne olivat sukeltaneet piiloon vaatekomeron uumeniin, kunnes suuremman komeronperkauksen yhteydessä vihdoin pääsivät taas päivän valoon.

Kuten vanha suomalainen sananlasku sanoo: Jolla on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä. Siispä tuumasta toimeen! Mottoni on myös: Köyhän ei kannata ostaa halpaa! - joten onneksi lankana oli tiukkakierteinen (ja kohtuullisen arvokas) merinovilla Colinetten Jitterbug, jota oli vielä varastoissani keränloppuja jäljellä.

Purin ensin kantapohjista kuluneet silmukoiden rippeet pois ja poimin ehjistä reunoista avosilmukat puikoille. Neuloin uuden kantapohjan, joka taisi tulla kuin varmuuden vuoksi pienemmillä puikoilla ja tiiviimpää kuin alkuperäinen neule. Silmukoin lopuksi tylpällä kanavaneulalla silmukkareunat yhteen.

Päkiän kohdat vaativat parsimista. Parsinsieni esille ja kohta oli pohjatkin vahvistettu. Huomattavan muodonmuutokset sukat kokivat lopuksi pesun yhteydessä. Ne olivat lähes uuden veroiset ja kestävät nyt ainakin vielä vuoden kulutuksen! Varsinkin, kun vävykokelaalla on nyt joulun jäljiltä toisetkin ohuemmat villasukat käytössään.

Jos parsiminen ei ole sinulle ihan tuttua (ja vaikka olisikin), käy vilkaisemassa ohjetta täällä ja kurkkaa myös Ylen Olotilan sivulle, jossa on myös hyvä videopätkä parsimisesta. Ja vielä vinkiksi parsimuksiin ja parsinsienen hankintaan: hyvä parsinsieni on puusta tehty (muoviset ovat lipsuvan luikkaita), tarpeeksi isolakkinen (halkaisija 6-7 cm) ja mielellään lakkaamaton (tai ei ainakaan kovin liukaspintainen). Silloin saat sienestä hyvän otteen ja parsiminen sujuu kuin leikki :)




sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Uusi myssy - New Hat

Paravel Hat
Viime viikonloppuna tämän neulojan valtasi hirvittävä hinku aloittaa leudompien säiden toivossa hieman ohuemman myssyn teko. Megan Goodacren Paravel-myssyn kuva oli ollut jo jonkin aikaa läppärini työpöydällä odottamassa toteustaan ja sunnuntaina oli ihan pakiko lahteä Lankamaailmaan ostoksille (ainoa sunnuntaisin auki oleva varteenotettava lankakauppa).

Pari kerää Hjertegarnin Exclusive Alpaca -lankaa, omista varastoista löytyneet kolmosen 40-senttiset pyöröpuikot ja sitten hommiin. Valokuvat myssystä ovat onneksi sen verran kattavia ja tarkkoja, että pystyin niistä laskeskelemaan silmukka- ja kerrosmäärät, tosin välillä pientä hapuilua aiheutti pitsineulekohta, jossa alun joustinneuleen jälkeen kuvio hieman muuttuu.

Myssystä tuli ihanan kevyt ja pehmeä ja vaalea luonnonväri miellyttää erityisesti näin päivien vähitellen valoistuessa. Lankaa kului vain 55 g ja sitä jäi sen verran, että voisin siitä vielä lapaset neuloa samaan sarjaan sopiviksi.


Last weekend I was taken over by an overwhelming urge to start a new hat project. A picture of Megan Goodacre's Paravel Hat has been waiting on my laptop's desktop for some time and on sunday I just had to go and buy some suitable yarn for it. In a local yarn store (the only one open on sundays) I found Hjertegarn's Exclusive Alpaca which is made of baby alpaca.

The photos of the slough are luckily so extensive and clear that I was able to conclude and make calculations for stitches and rows needed for the hat. Now a week later I have a light and adorably soft slough to wear when the thermometer shows some bearable reading. And it took only 55 grams of yarn to make the hat so I might knit a pair of mittens to go with the hat as well.

torstai 17. tammikuuta 2013

Puikot talteen

Äitini sai joululahjaksi uuden puikkokotelon. Se on parannettu versio jo 80-luvulla tekemästäni kotelosta, joka alkoi olla kohtuullisen kulahtanut. Sen lisäksi puikot valuivat vanhasta kotelosta ulos aina, jos erehtyi nostamaan sitä väärin päin...

Uudelleen disainattu puikkokotelo on tehty Sanna Annukan Marimekolle suunnittelemasta Vanhakaupunki-kankaasta. Kotelossa on eri pituisia, leveydeltään kolmesenttisiä lokeroita niin virkkuukoukuille, sukkapuikoille kuin pitkille puikoillekin. Lisäksi alareunassa on kristallimuovista tehdyt lokerotaskut, joissa voi säilyttää vaikka puikkomittaa ja palmikkopuikkoja.


Puikkokotelo avattuna


Huomaa lapsenlapsen lahjoittama viininpunainen, koteloon sointuva Paavo Puiccomitta omassa taskussaan!


Puikkokotelo yläreuna taitettuna

Huomattavaa tuotekehitystä entiseen versioon on taitettava yläreuna, joka estää puikkoja liukumasta ulos kotelosta, kun se on rullattu kasaan. Systeemi on kyllä jo vuosia sitten keksitty, mutta on odottanut toteutustaan. Lisäsin myös nepparit kulmiin, jolloin kotelon rullalle kääriminen sujuu helpommin, kun taite pysyy paikoillaan.


Kotelo päällyspuolelta

Päällyspuolella näkyy hienosti suunnittelijan luoma visio lapsuusmuistoista Suomessa: etelän vanhan satamakaupungin idyllinen rauha.


Kotelo rullattuna

Rullalle kääritty puikkokotelo solmitaan kiinni toiseen reunaan ommeltujen nauhojen avulla. Ja kas, puikotkaan eivät enää valu ulos - nappasitpa kotelon käteesi miten päin vaan!


Haluatko sinäkin tehdä itsellesi kolme vuosikymmentä testatun ja toimivan puikkokotelon?

Tässä tarvikkeet:
  • 45 cm päällyskangasta ja sama mitta väriin sopivaa sisäkangasta
  • palanen kristallimuovia
  • ohutta levyvanua
  • ompelulankaa
  • kaksi kiinnilyötävää nepparia

Ja puikkokotelon strategiset mitat:
  • korkeus 45 cm, leveys 44 cm
  • puikkotaskupalan  valmis korkeus 28 cm, leveys 44 cm: virkkuukoukkutaskujen korkeus 10 cm (3 kpl), sukkapuikkotaskujen korkeus 15 cm (5 kpl), pitkille puikoille on 6 taskua - kaikkien taskujen leveys on 3 cm
  • solmimisnauhojen leveys reilu 1 cm (leikkaa 4,5 cm leveää nauhaa ja ompele nelikerroin), pituudet 38 cm ja 60 cm
  • kristallimuovitaskun korkeus 13 cm, leveys oman tarpeen mukaan (kantattu kankaasta leikatulla nauhalla)

Ohje lyhykäisyydessään:

Leikkaa kotelon palat. Valmista puikkotasku, jonka yläreunassa on kaksitaitteinen päärme. Aseta sisäkangas ja puikkotasku päällekkäin ja neulaa kiinni toisiinsa. Merkitse puikkotaskujen pystysuorat tikkausviivat ja pohjaviivat. Asettele kaikki kangas- ja vanukerrokset paikoilleen. Kiinnitä kerrokset toisiinsa nuppineuloin ja harsi tosi hyvin, jos käytössäsi ei ole ompelukoneen tasasyötintä (=lisävaruste, joka takaa sen, että kaikki kangaskerrokset syöttyvät ommellessa samaan tahtiin).

Ompele puikkotaskujen pystytikkaukset ja kotelon ulkoreunat suoraompeleella. Ompele poikkitikkaukset virkkuukoukku- ja sukkapuikkotaskujen pohjan kohdalle. Ompele 7 cm:n etäisyydelle yläreunasta poikittainen tikkaus taitettavaa reunaa varten.

Leikkaa tarpeellinen määrä 4,5 cm leveää kaitaletta sisäkankaasta - sillä kantataan muovitasku ja kotelo sekä valmistetaan solmimisnauhat. Mittaa: ulkoreunat + muovitaskun reuna + solmimisnauhat + vähän ekstraa saumoihin sun muihin. Ompele pätkät yhtenäiseksi kaitaleeksi ja silitä se sitten nelinkertaiseksi (ensin kaksinkerroin, avaa ja taita sitten pitkät reunat silitetylle keskitaitteelle ja lopuksi vielä taitetut pitkät reunat päällekkäin niin, että kangas on nelinkerroin). 

Leikkaa muovitasku ja kanttaa sen yläreuna sekä toinen sivu kangasnauhalla. Ompele tasku paikoilleen ja tikkaa tarvittavat pystytikkauksen lokeroita varten.

Leikkaa kaitaleesta solmimisnauhat ja ompele pitkä reuna ja päät. Kiinnitä kotelon toiseen reunaan.

Kanttaa puikkokotelon ulkoreunat. Kiinnitä nepparit sopiville kohdille taitettavaa yläreunaa varten.
Valmista tuli!

P.S. Koskahan joku tekis mullekin uuden puikkokotelon...? ;)

torstai 10. tammikuuta 2013

Syötävän hyvää


Tätä vein tänään työpaikkamme ruokaringille lounaaksi salaatin kera - tosin 2,5-kertaisena, jotta riitti kymmenhenkiselle porukalle. Peruna pohjataikinassa saa aikaan murean lopputuloksen ja täytteitä muuntelemalla saat aikaan erilaisia piirasversioita. Maistuu myös iltapalaksi - bon appétit!

Kinkku-parsakaalipiiras
Kinkku-parsakaalipiiras

Pohja:
100 g voita
100 g perunamuusia tai
kypsää perunaa raastettuna
2 dl täysjyvävehnäjauhoja
½ rkl kylmää vettä

Täyte:
150 – 200 g palvikinkkua
200 g parsakaalia (pakaste)
150 – 200 g juustoraastetta
(esim. emmental-mozzarella)
3 munaa
2 dl ruokakermaa
mustapippuria
viherpippuria (murskattuna)
ruohosipulia

Nypi voi, raastettu kypsä peruna ja jauhot sekaisin. Lisää kylmä vesi. Sekoita tasaiseksi. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 225 asteen lämmössä 5 – 10 minuuttia.

Kypsennä parsakaalit. Paloittele palvikinkku. Sekoita munat ja ruokakerma kulhossa, mausta mustapippurilla ja murskatulla viherpippurilla sekä saksi sekaan ruohosipulia.

Levitä palvikinkkusuikaleet, parsakaali ja juustoraaste esipaistetulle pohjalle. Kaada muna-kermaseos päälle. Paista 200 asteen lämmössä 20 – 25 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja saanut kauniin värin.

Ohjetta voit helposti muunnella erilaisilla täytteillä, esimerkiksi seuraavilla:

Kinkku-juustopiiras:
Käytä täytteeksi 150 – 200 g palvikinkkua, punainen paprika kuutioituna sekä hienonnettua (lehti)persijaa. Jätä viherpippuri pois.

Feta-tomaattipiiras:
Käytä täytteeksi 200 g fetaa, 200 g parsakaalia, 8 kirsikkatomaattia, jokunen aurinkokuivattu tomaatti pienemmäksi saksittuna, muutama kalamata-oliivi sekä hienonnettua tuoretta basilikaa. Mausta muna-kermaseos mustapippurilla ja timjamilla tai muilla yrttimausteilla.