lauantai 20. huhtikuuta 2013

Kevään ensimmäinen parsarisotto


Nyt on tämän kevään ensimmäinen parsarisotto kattilassa porisemassa. Raastettu parmesaani odottaa vielä hetken pääsyään kuumaan risottoon. Kohta kaadetaan viilennetty valkoviini lasiin ja sitten - aah ja namskis!




Parsarisotto

Neljälle

400 - 500 g vihreää parsaa paloiteltuna
4 dl Carnaroli-riisiä
1 sipuli silputtuna
1 rkl voita
raastettua sitruunankuorta
1 l hyvää kana- tai kasvislientä
lasillinen valkoviiniä
Grana- tai parmesaanijuustoa raastettuna
(suolaa ja pippuria)
iso nokare voita

Kuori parsat, paloittele ne ja ota nuput talteen. Kuumenna kasvisliemi kiehuvaksi. Laita nokare voita kattilaan ja kuullota ensin voissa hienoksi silputtu sipuli. Lisää riisi, parsan varsiosat sekä aavistus sitruunankuorta ja jatka kuullottamista vielä hetken ajan. Lisää seuraavaksi sekaan valkoviini. Kun se on imeytynyt riisiin ala lisätä kuumaa kasvislientä vähän kerrallaan aina muutama kauhallinen sitä mukaan, kun nestettä imeytyy riisiin. Jatka näin kunnes risotto alkaa olla sopivan kypsää, muista sekoittaa risottoa säännöllisin välein. Lisää valmistuksen loppuvaiheessa parsan nuppuosat. Juuri ennen tarjoilua lisää joukkoon raastettua juustoa ja nokare kylmää voita.
Täältä löytyy tulostettava resepti parsarisottoon

P.S. Tuo leivitetty möhkäle lautasella on Kievin kanaa Stockan Herkusta, oikein maukasta ja sopi risoton kanssa erinomaisesti.


torstai 18. huhtikuuta 2013

Kukkavirkkuuta


Virkkaaminen on koukuttavaa!  Innostuin taas virkkaamaan afrikkalaisia kukkia, jotka olivat suuressa suosiossa varsinkin vuosi sitten. Niiden ohje on alunperin julkaistu eteläafrikkalaisessa Sarie-lehdessä vuonna 2009 ja sen verkkosivuilta löytyy ohje afrikaansin kielellä ;)




Kaivelin varastoja ja löysin Novitan Samos-lankaa. Näistä kukista olisi tulossa peitto vauvanvaunuihin, mutta nyt on taas uusi kesäneule vireillä, joten saa nähdä kumpi projekteista valmistuu kesäksi.




Unikonpunaiset kukat ovat viime vuonna Novitan Miamista virkaamiani. Teimme yhteistyönä virkasisareni Tarjan kanssa laukun vapaaherrattareksi jääneelle Ailalle.




Kumpikin virkkasi ja kokosi laukunpuolikkaansa (surkean epätarkka kuva), joista sitten kasasimme kangasvuorillisen kesäveskan. Laukun ohje löytyy malesialaisen Joannen Craft Passion -blogista englannin kielellä ja siellä on vaiheittaiset kuvat valmistuksesta kahtena osapostauksena. Ensimmäisessä osassa on virkkausohjeet sekä päällisen kokoaminen ja toisessa vuorin valmistaminen sekä viimeistely. Laukkuun on virkattu kulmiin neliömäiset palat samalla kukka-aiheella (kuvat ja ohje myös blogissa).




Ailan laukkua emme valmistaneet aivan yhtä monivaiheisesti kuin ohjeessa. Esimerkiksi vuorin kuusikulmiotikkaukset jätimme pois, samoin kuin kantimien kangasvahvisteet. Kuvan laukun kantimet ovat pitemmät kuin alkuperäisohjeessa ja ne valmistettu kaksinkertaiseksi ommellusta puuvillaisesta mattonauhasta. Laukun vuori on valkopohjaista mustapilkullista puuvillakangasta.




Suomenkielisiä ohjeita afrikkalaisten kukkien virkkaamiseen löytyy mm. Punomon Tee itse -osiosta (jos tulostus on hankalaa, tulosta yksisivuinen pdf täältä - tosin tämä linkki poistuu tulevaisuudessa) ja Suuren Käsityölehden nettisivuilla on vaiheittaiset kuvalliset ohjeet virkkausmerkeillä kerroksittain.

Jos laukun virkkaus tuntuu liian suurelta projektilta, aloita vaikka neulatyynystä - siihen tarvitset vain yhden tai kaksi kukkaa. Vinkkejä täältä (ohje englanniksi) ja täältä (ohje hollanniksi). Tai tee kukkaro, kuten Lankahiirulainen (ohje) tai Marlene portugalista (kuva).


Kuva Ellebel handmade -blogista



perjantai 29. maaliskuuta 2013

Keväistä hernerisottoa


Kuva BBC Good Food

Löysin BBC:n ruokasivuilta tosi hyvän hernerisoton ohjeen ja sitä on nyt testattukin jo pariin otteeseen. Käytin omissa kokkauksisani kanalientä ja vähensin hieman sen määrää alkuperäisestä reseptistä. Parmesaania laiton reilusti enemmän kuin ohjeessa mainittu 25 grammaa. Soseutetut herneet antavat risotolle kivan vaalea vihreän värin. Tämä risotto sopii mainiosti myös pääsiäisajan ruokapöytään.


Hernerisotto

50 g voita
1 sipuli, hienonnettuna
300 g herneitä, pakastettuja sulatettuna tai tuoreita
1,5 l kuumaa kasvis- tai kanalientä
350 g risottoriisiä (abrorio tai carnaroli)
2 dl valkoviiniä
25 g tai enemmän parmesaania, raastettuna
herneenversoja

Sulata voi isossa kattilassa (mielellään teflon). Vähennä lämpöä, lisää sipuli ja kuullota pehmeäksi, noin 10 min. Soseuta tällä välin 100 g herneitä ja noin 1 dl lientä tehosekoittimessa tai astiassa sauvasekoittimella ja jätä odottamaan. Lisää kattilaan riisi, sekoita ja nosta hieman lieden lämpötilaa. Kuullota noin minuutin verran ja lisää valkoviini. Anna viinin imeytyä riisiin ja ala lisätä kuumaa lientä vähän kerrallaan koko ajan sekoitellen (anna imeytyä riisiin ennen uuden liemiannoksen lisäämistä) kunnes koostumus on pehmeän täyteläinen, hieman valuva. Tähän kuluu 20 – 30 minuuttia ja riisissä saa olla vielä hyvä purutuntuma.
Sekoita soseutetut herneet, kokonaiset herneet ja parmesaaniraaste risottoon.
Tarjoa risotto laakeilta lautasilta, koristele herneenversoilla ja pirskota päälle halutessasi hieman hyvää oliiviöljyä.


Alkuperäinen resepti: www.bbcgoodfood.com



keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Iltapalaksi piirakkaa



Emännöin eilen elämäni ensimmäisiä Tupperware-kutsuja ja vierailta oli tupa täynnä.

Tarjolla oli esittelyn lisäksi sekä suolaista että makeaa syötävää ja tässä resepti suuren suosion saavuttaneeseen sipulipiirakkaan.

Resepti on tullut vuosia sitten Pentikin piirasvuoan kylkiäisenä ja on nimeltään


Herkuttelijan sipulipiirakka


Pohja
100g voita pieninä kuutioina
100g kypsää perunaa jauhettuna/raastettuna(1 iso tai 2 pienempää)
2 dl vehnäjauhoja
½ rkl kylmää vettä

Täyte
400 g sipulia (n. 5 keskikokoista)
20 g voita
2 rkl (balsami)viinietikkaa
1 tl Herbes de Provence yrttiseosta
½ tl suolaa
mustapippuria
50 g fetajuustoa ja/tai 1½ dl juustoraastetta (ohjeessa joko tai – laitan yleensä molempia)
1½ dl ruokakermaa
1 kananmuna

Kuori ja viipaloi sipulit. Paista niitä voissa, lisää viinietikka ja mausteet. Hauduta muutama minuutti.
Nypi voi, jauhettu peruna ja vehnäjauhot sekaisin. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi.  Lisää hieman jauhoja, jos taikina on vielä tarttuvan kosteaa.
Painele taikina piirasvuoan (Ø 26 – 28) pohjalle ja reunoille.  Esipaista pohjaa 225 ⁰C n. 5 minuuttia.
Levitä sipuliseos pohjan päälle ja sen pinnalle murustettu feta sekä juustoraaste.
Vatkaa munan rakenne kulhossa rikki ja sekoita siihen kerma. Kaada kerma-munaseos tasaisesti muiden ainesten päälle vuokaan.
Paista 200 ⁰C n. 25 minuuttia tai kunnes piirakan pinta on kauniisti ruskistunut.
Tarjoa hieman jäähtyneenä. 

Bon appétit mes amis!


sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Silityslaudan uusi vaate


Ostin tässä jokin aika sitten Ikeasta pienen pöytämallisen silityslaudan työhuoneeseen - tuollaiseksi apulaudaksi ompelutöissä, kun ei tarvitse silittää mitään suuria pintoja. Laudassa oli vaan mielestäni aika tylsä päällinen, joten ryhdyin hiukan uudistamaan sitä.




Tarvikkeet löytyivät omista varastoista: puuvillakangasta, vinonauhaa, nyöriä, nyörinkiristin ja ompelulankaa. Kuvan kiristin on vanhasta Brabantian silityslaudan päällisestä ja pitää nyörin kiristyksen tosi tiukalla.




Ensin kankaan silitys, jotta on helpompi työstää. Silityslaudan riisuminen ja päälliskankaan kuvioiden kohdistus. Ympärille täytyy jättää muutama sentti tilaa.




Lautaa kaavana käyttäen varojen piirtäminen. Tähän malliin oli 5 cm sopivasti, mutta jos laudassa on teline silitysrautaa varten, kannattaa tarkistaa, miten päällinen siinä päässä asettuu laudan päälle.




Varojen piirtämisen jälkeen leikataan kangas muotoonsa. Tässä päällisessä varat ovat joka puolella lautaa yhtä leveät.




Vinonauha pitää silittää ensin auki ja sitten uudelleen kaksinkerroin. Ennen silitystä kannattaa mitata miten pitkä pätkä nauhaa tarvitaan kiertämään koko päällinen. Silitä nauhan päihin taitteet, jotka kääntyvät nauhan sisäpuolelle piiloon.




Sitten neulaamaan vinonauhaa päällisen reunaan. Varsinkin niissä laudoissa, joissa on silitysrautateline, kannattaa pujotusaukko kiristysnyöriä varten jättää laudan kärkeen.




Vinonauha ommellaan paininjalan etäisyydeltä reunasta suoraompeleella (näin nyöriä varten jää sopivan leveä kuja) ja saumanvaran reuna huolitellaan siksakilla. Siksakkauksesta ei kannata luistaa, jotta päälliskankaan reunat eivät myöhemmin pesun yhteydessä ala purkautua.




Seuraavaksi silitetään saumanvarat päälliseen päin ja sitten voikin jo pujottaa nyörin syntyneeseen kujaan. Tässä käytin kaihdinnyöriä, mutta muunkinlainen kiristystä kestävä nyöri on ihan passelia.




Silituslaudan pehmuste kannattaa muistaa asettaa paikoilleen ennen kuin pujottaa uuden päällisen laudan päälle. Jos oman silityslautasi pehmuste on jo päässyt väsähtämään, hanki uutta pehmikehuopaa. Tampereella lämmön kestävää polyesterhuopaa on saanut ainakin Poppanavakasta. Jos sinua lähellä olevasta kangaskaupasta ei tällaista huopaa löydy, niin netistä sitä saa tilattua mm. Ullakasta ja Tilkkutexistä.




Kuvassa oleva nyörinkiristin on anorakinnyöriin tarkoitettu, mutta ajaa asiansa tässäkin kiristystarkoituksessa.




Ja kyllä näyttää paljon kivemmalta uudelleen vaatetettuna koko silityslauta! Ja mätsää muuten työhuoneen verhojenkin kanssa ;) Seuraavaksi pitäisi ommella uusi päällinen isompaankin silityslautaan - keväinen kangas on jo ostettuna...