Marmorointia kankaalle partavaahdolla

Partavaahtomarmoroinnilla kuvioitu tiskirätti

Laiton edelliseen juttuuni kuvia partavaahdolla marmoroiduista tiskiräteistä ja tässä nyt ohjeet partavaahtomarmorointiin tekstiilipinnalle. Tämä on helppo, näyttävä ja suhteellisen nopea tekniikka, jota voi kokeilla myös lasten kanssa (kunhan eivät ole niin pieniä, että syövät vaahtoa...).

Tarvikkeet partavaahtomarmorointiin

Partavaahtomarmorointia varten tarvitset:

• kuivioitavaa tekstiiliä (kangas on syytä pestä, jos se ei ole painopohjakangasta - tiskirättiä ei  pestä)
• partavaahtoa (esim. Lidlin vaahto maksoi reilusti alle 2 €)
• kankaanpäinovärejä
• ruiskuemulsioita (jos käyttämäsi päinoväri on paksua tai käytät väripigmenttejä)
• laakea tasapohjainen astia, johon kuvioitava tekstiili mahtuu suorana
• lasta partavaahdon tasoittamiseen
• ikkunalasta partavaahdon poistamiseen tekstiilin pinnalta
• kuppi väriliuoksen sekoittamiseen
• kertakäyttöruiskuja tai pipettejä (apteekista, 10 ml ruisku on sopiva)
• tikku, puikko tms., jolla voit sekoitella vaahtoon kuvioita
• jokin suoja työskentelyalustalle

Tiskirättejä, ruiskuemulsiota ja väripigmenttejä saa esim. Emo-tuotannolta tai sen jälleenmyyjiltä. Väripigmentit ovat hyvin riittoisia ja niitä saa erikokoisissa pulloissa. Tiskirätit maksavat Emo-tuotannolla 1,20€/kpl.

Pursota partavaahtoa laakeaan astiaan (vaahdot on muuten vahvan "miehekkään" hajuisia eli ei ole oikein tuoksuyliherkän hommaa tämä). Pursottamista helpottaa, kun pidät astiaa tässä vaiheessa pystyasennossa - vaahto pysyy kyllä alustassa. Tasoita vaahto lastalla 1-2 cm kerrokseksi. Tarkista, että vaahtokerros on sopivan kokoinen tekstiilillesi.

Tiputtele ohennettuja värejä tai ruiskuemulsioon sekoitettuja pigmenttejä pipetillä tai ruiskulla vaahdon pinnalle ja piirtele tikulla/puikolla kuvioita vaahtoon, jolloin väri muodostaa pinnalle viirumaisia kuvioita.

Painele tekstiili tiiviisti vaahdon pinnalle, niin ettei väliin jää ilmataskuja vaan väri osuu kauttaaltaan tekstiiliin pintaan. Tiskirättiä ei tarvitse "esikäsitellä" pesemällä vaan se on helppo asettaa vaahdon pinnalle jäykkyytensä ansiosta. Nosta tekstiili pois vaahdon päältä ja laske työskentelyaslustalle.

Vedä ylimääräinen vaahto pois tekstiilin pinnalta ikkunalastalla (rätin kiinni pitäminen yläreunasta ei ollut kuvaustilanteessa mahdollista, koska tekijä-kuvaajalla on vain kaksi kättä) ja anna tekstiilin kuivua. Kiinnitä väri tekstiilin kuivuttua silittämällä ja tekstiilisi on käyttövalmis mahdolliseen jatkojalostukseeen. Tekstiili kannatta värin kiinnittämisen jälkeen vielä pesaista, sillä partavaahdosta jää todella voimakas "döfis".

Jo kerran käytettyä vaahtoa ei kannata heti huuhtoa pois vaan sitä voi vielä jatkokäyttää: sekoita tai tasoita vaahdon pinnalle jääneet värit ja paina pinnalle uusi tekstiili. Kuvan kokeilusta tuli hiukan Timo Sarpanevan 1960-luvulla suunntteleman Ambiente-kankaan henkinen, joskin väritykseltään vaisumpi.

Jatkoin kokeilua vielä kolmannelle kierrokselle ja sekoitin jäljelle jääneen vaahdon ensin suhteellisen tasaiseksi vaalean mintunvihreäksi. Tiputtelin siihen uuden värin, voimakkaan pinkin ja vetelin täplille "häntiä".

 Tästä viimeisestä kokeilusta ompelin kivan vetoketjupussukan, jossa on kuvioinnin värejä toistava pinkki sisusta ja vetoketju. Päällyskankaan ja vuorin väliin laitoin tueksi ohutta silittämällä kiinnittyvää levyvanua. Sitä saa esim. Ullakasta.

Ja pussukkaa pukkaa...

Mistä näitä pussukoita oikein tulee...?

No, kun sukeltaa kangaskätköjensä syövereihin ja sovittaa ensin yhtä ja sitten toista ja kolmattakin kangasta yhteen. Päätyy sitten mielestään kelpo kombinaatioon, mutta hetkeä ennen leikkuuta vielä harkitsee x:nnen kerran ja vaihtaa kankaan A kankaaseen B.

Kyllä värit ja painokuosit on sitten ihania!

Kahden meikkipussin valmiiksi leikatut palat & muut tarvikkeet odottamassa ompelua

Riikan ja Johannan meikkipussit

Tein tilauksesta hieman pitemmän "Susien" ja samaan syssyyn toisen myös omaan käyttöön (yhdet palat pääkangasta sekä laskoksen pohjakangasta kummallekin puolelle lisää, niin pussukasta tulee 5 cm pitempi eli noin 25 cm). Tilaaja sanoi pitävänsä kaikista väreistä, mutta "voisi siinä vähän pinkkiäkin olla" :) Huomenna selviää, ovatko väritys ja kuosit mieluisia.

Tarjan ja Ailan pussukat

Viime viikolla tein kahdelle ystävälleni "Perus-Susie"-pussukat. Juhlistimme lähiaikoina olleita synttäreitä Tammerin terassilla kuohuviinistä, trattoriaruuista ja mukavasta säästä nautiskellen. Aivan oli kuulemma omistajiensa näköiset värit. Toisen pussukan kuosista tuli saajalleen mieleen varhaisteini-iän mekko, viimeisiä vaatteita jotka äiti oli hänelle ommellut - sen jälkeen nuori neiti olikin ottanut homman haltuun ja ryhtynyt omaksi ompelijattarekseen ;)

Aikaisemmassa jutussa jäi muuten mainitsematta, että alkuperäisohjeesta poiketen lisäilin vielä yläreunakaitaleeseen napakan silitettävän tukikankaan tukevoittamaan ja ryhdistämään pussukkaa.

Haastepussukka

Kankaiden yönä (24. - 25.5. klo 21.00 - 9.00) oli Ikasyrin blogissa söötin Susie-pussukan ompeluhaaste. Innostuin heti kaivamaan kangasvarastojani, mutta moderni teknologia asetti oitis muutaman haasteen tielleni. Ensimmäisenä vastuksena oli Abobe Readerin takkuaminen - pdf-tiedostot eivät auenneet. Korjausyritysten, ohjelman poistamisen ja uudelleen lataamisen jälkeen sain kyllä pussukan kaavatiedoston auki, mutta printteri ilmoiti ystävällisesti viasta ja pyysi ottamaan yhteyttä huoltoon... Kello oli silloin jo yli yhdentoista illalla, joten luovutin.

Aamuaurinko herätti kuitenkin kohtuullisen aikaisin lauantaiaamuna, joten ryhdyin uudella innolla tuumasta toimeen! Piirtelin kaavat ruutupaperille (kaavatiedostossa oli onneksi mitat merkitty). Leikkasin palat, silittelin liimapintaisen ohuen vanun vuorikankaisiin ja istuuduin ompelukoneen ääreen.

Aamupalakin jäi siinä tuiskeessa syömättä, kun ompelun lomassa näpsin vaihekuvia. Mikään superpikainen pikkuprojekti tämä ei ollut, sillä paloja ja ompeluvaiheita on aika paljon. Lopputulokseen olen kuitenkin oikein tyytyväinen :)

Pussukan kaavatiedosto löytyy täältä: "Susie" ja 20 minuuttinen ohjevideo myös suoraan täältä Vimeosta. Käyttämääni Vlieselinen silitettävää vanua H630 saa pienempiä määriä täältä (€ 8,30/m) ja 3 m annoksena täältä (edullisemmin eli € 6,00/m). Vanu on 2-3 mm paksuista ja kiinnitetään silittämällä kostean silitysliinan läpi 15 sek. Se pysyy kiinni kankaassa hyvin käytössäkin ja on todella kätevää tukevoittamaan (ei tee kuitenkaan kovaksi) kaikenlaisia kasseja, pussukoita ja tilkkutöitäkin.

Ruokahalu kasvaa tunnetusti syödessä (muutakin kuin aamupalaa), joten illemmalla tein pari pussukkaa lisää erilaisilla kankailla ja värityksillä. Kenellekähän nämä ovat menossa...? Pikapuoliin selviää vastanottajille ;)

Susien ohje on alunperin saksalaisen Inan Pattydoo-blogista. Berliinissä asuva Inan blogissa on useita kivoja ompeluohjeita (kaavojakin), joissa muutamissa on todella perusteelliset ohjevideot. Vaikka saksa ei olisikaan vahvimpia vieraita kieliäsi, saat videoista ja hyvistä kuvista helposti selvää. Blogista löytyy myös muutamia yleishyödyllisiä tekniikkavinkkejä Tipps & Tricks -osiosta.

Mielenkiintoisia ja hauskoja ompeluhetkiä sinullekin!