Alpakkaa ja pellavaa

Vihdoin valmistui viime kuussa aloitettu Nurmilintu-huivini. Pari kertaa piti aloittaa, että neuletiheys ja pitsiraita näyttivät silmissäni sopivalta. Tämä on samaa Isagerin Alpaca 2 -lankaa, kuin tammikuussa neulomani tupsupipo - tosin pipon neuloin kaksinkertaisesta langasta ja hieman tummemmasta keskiharmaasta. Kerästä ostetuista kahdesta 50 g vyyhdistä huiviin kuluin kutakuinkin 80 grammaa.

Nurmilintu oli varsin mukavaa ja nopeaakin neulottavaa, mutta pitsiraitoja ei telkkaria katsellessa neulota. Varsinaineksi hittineuleeksi se näyttää nousseen jo viime vuonna, mutta mun tietoisuuten se putkahti vasta Kerän facebook-postauksesta ihan tässä alkuvuonna. Malli on Heidi Alanderin suunnittelema ja suomenkielisen ohjeen voi ladata ilmaiseksi Ravelrystä (vaatii kirjautumisen). Sieltä löytyy myös muita Heidin ilmaisia ohjeita.

Huivista tuli juuri passelin kokoinen ja kevyt kevään lähestymistä ajatellen. Tein tosin huivista yhden pitsineulemallikerran isomman ja puolta numeroa pienemmillä puikoilla kuin ohjeessa. Nirkkojen neulominen päätösreunaan ei ihan auennut mulle tämän ohjeen tekstistä, mutta nettihaulla löysin Ullan sivuilta selkeämmän ohjeen Eiku-huivista ja sovelsin siitä.

Alpakan ja hienon villan sekoitus on ylellisen pehmeä eikä kutita kaulaa, ainakaan mulla. Huivi lämmittää juuri sopivasti, muttei tunnu kuumalta.

Aurinko alkoi jo viime päivinä mukavasti lämmittää, mutta kylmää on taas luvassa. Kevät ja kesä mielessäni mulla on jo uutta puikoilla. Tällä kertaa se on pellavaa ja siitä valmistuu toivottavasti rento raglanpaita (aloitettu pääntieltä). Valoisia ja varsinkin lämpiä päiviä odotellessa...

Tuplana ja tupsulla

Isager Alpaca 2 on ihanan pehmeä ohut lanka - puolet alpakkaa ja puolet villaa. Kaksinkertaisena siitä syntyi jo jonkin aikaa himoitsemani tupsupipo. Pelkkää harmaata en halunnut, joten pientä piristystä tuovat kontrastivärinen kapea reunus ja tupsu. Ne ovat Artesano Superwashia, 100 % merinoa.

Piposta tuli just sellainen kuin olin suunnitellutkin! Päähän sopiva, pehmeä ja notkea. Pirtsakan pikantilla värilisällä ja reippaalla tupsuasenteella. Tällainen pipo sopii päähän kuin päähän, kaikenkokoisille ja -ikäisille tallustajille. Joten tässä ohje Aina-pipoon, olkaapa hyvät!


Tarvikkeet

• 50 g Isager Alpaca 2 - kaksinkertaisena (tässä väri 3S, keskiharmaa) tai muuta puikkojen vahvuuteen/neuletiheyteen sopivaa lankaa
• 15 g Artesano Superwash Merino (tässä väri 7254 Sand) tai muuta sopivaa lankaa
• 4 mm:n pyörö- ja/tai sukkapuikot (kavennusvaiheessa sukkapuikot ovat kätevämmät
• 5 kpl silmukkamerkkejä (niin halutessasi)

Työohje

Pipon koko: päänympärys 54 - 56 cm

Neuletiheys: 20 s = 10 cm

Pipo on neulottu edestakaisneuleena eli aina oikeaa. Voit neuloa sen joko tasona tai suljettuna neuleena. Tasona neulottuna se on helppoa vaikka aloittelijalle ja mahdollisesti nopeampaakin, koska neulottavana on vain oikeita silmukoita. Jos et kuitenkaan halua saumaa taakse, neulo pipo suljettuna neuleena, jolloin joka toinen kerros neulotaan oikeaa ja joka toinen nurjaa.

Neuloen luominen

Luo 96 silmukkaa kontrastivärillä ja neulo 2 krs ainaoikeaa.

Minä loin neuloen kuten kuvassa: ota lanka puikolle uutta silmukkaa varten (kolmannesta silmukasta alkaen) silmukoiden välistä. Näin saat aikaan tukevan, mutta joustavan reunan. 

Tämä luomistapa poikkeaa hieman totutusta neuloen luomisesta, jossa lanka uutta silmukkaa varten otetaan edellisen silmukan sisältä. Lopputuloksena on silloin melko löysä reuna, joka sopii esim. neulepäärmeisiin.

Eron näiden kahden tavan välillä voit katsoa vaikkapa täältä.

Vaihda työhön pääväri (Isager Alpaca 2 kaksinkertaisena) ja neulo 58 krs (viimeksi nelottuna nurja kerros työn oikealla puolella) tai kunnes työn korkeus on hieman korkeussuuntaan venytettynä 16 - 17 cm. Isager Alpaca 2:sta tulee pehmeä ja kuohkea neule, joka venyy hieman käytössä. Mikäli teet jostain muusta langasta, neuleen tuntuma on toisenlainen ja venyvyys käytössä todennäköisesti muunlainen, joten sovittele korkeutta päähäsi sopivaksi.

Aloita pipon kavennukset ja vaihda samalla sukkapuikkoihin (24 s kullekin neljästä puikosta).

Neuloin piponi tasona säästääkseni vihoittelevaa kyynärpäätä.
Pelkän oikean neulominen rasitti kättä vähemmän.

1. kavennuskerros: *Neulo 14 s oikein, neulo 2 s oikein yhteen*. Toista * _ * krs loppuun eli yhteensä 6 kavennusta, silmukoita jäljellä 90. Voit merkitä kavennuskohdat silmukkamerkeillä, niin sinun ei tarvitse koko ajan laskea silmukoita - aseta silmukkamerkki tätä krs neuloessasi aina kavennuksen jälkeen. Jatkossa neulot kavennuskrs:lla aina kaksi viimeistä silmukkaa ennen merkkiä oikein yhteen.

Neulo yksi välikerros (pyörönä nurja krs, tasona oikea krs.).

2. kav. krs: * Neulo 13 s oikein, neulo 2 s oikein yhteen *. Toista * _ * krs:n loppuun. Jäljellä 84 s.

Neulo taas yksi välikerros kuten edellä.

3. kav. krs: * Neulo 12 s oikein, neulo 2 s oikein yhteen *. Toista * _ * krs:n loppuun. Jäljellä 78 s.

Neulo välikrs.

Jatka tähän tapaan kunnes jäljellä on 30 s ja olet neulonut viimeksi nurjan välikrs:n.

Neulo seuraavalla krs:lla 2 s oikein yhteen koko krs:n ajan - jäljelle jää 15 s. Pujota lanka tylpällä neulalla 2 kierrosta jäljellä oleven silmukoiden läpi ja kiristä suppuun. Ompele takasauma kiinni luotospistoin niin, että saumasta tulee litteä (ks. täältä, s.54). Päättele langanpäät nurjalle puolelle.

Valmista tupsu kontrastiväristä ja kiinnitä se tulevasti pipon laelle.

Jos muuten haluat neuloa samantyyppisen pipon, mutta paksumasta langasta, kurkkaa ohjetta Viimeinen silmukka -blogista.

Sitten vaan uusi pipo päähän ja menoksi. Vaikka lankakauppaan. Hakemaan uutta lankaa seuraavaa neulomusta varten... Täytyyhän mun saada pipon väreihin sointuvat lapaset! Ja Isagerin ihanan pehmeää Alpacaakin piti hakea vielä yksi vyyhti kaulahuivia varten, mutta sen malli on vielä keksimättä.

Neulomisiin!

Sukat sileiksi

Oon jo joskus aikaisemmin esitellyt tumppuplokit, joiden avulla saa lapasista siistin sileät.

Sama homma pätee myös sukkiin, kun otetaan käyttöön sukkaplokit.

Sukkaplokkeja eli sukanpingottimia löytyy ns. hyvinvarustetuista lankaliikkeistä sekä ulkomaista että kotimaista tekoa. Nämä mun omani ovat kotimaiset ja niitä valmistaa Succaplokki-niminen pikkufirma Paimiossa. Firmaa olen pari vuotta sitten esitellyt käytyäni vierailulla

tehtailija Aleksi Viirilän verstaalla.

Succaplokilla on myös oma verkkokauppa, jossa myydään Aleksin valmistamia neulontaan liittyviä pikkutarvikkeita. Laita tiedustelu, jos ei kaupassa sillä hetkellä näy hakemaasi. Ja facebookistakin Succaplokki löytyy! Firman nettisivuilta löytyy myös jälleenmyyjäluettelo tarvikkeita myyvistä liikkeistä.

Tein vihdoi valmiiksi monta vuotta kesken olleet sukat. Miten voikaan lojua melkein valmis neule - vain suun resorit puuttuivat - vuosikausia käsityökorissa lankakerien seassa! Kovin edustavilta nuo eivät valmiinakaan näytä ennen sileytystä...

Mutta kastelun ja plokkauksen jälkeen asia on ihan toinen!

Ja ihan kohta näitä lämmikkeitä taas tarvitaan...

Kuinkas sitten kävikään (KAL, osa 3)

Kauraa pellolla

Menin viime viikon lauantaina nappiostoksille ja poikkesin myös Lankakauppa Kerään. Nappien lisäksi tutkailin tietenkin myös lankahyllyjä. Mieleeni oli hiipinyt pieni epäilys siitä, että Sterkistä tekeillä olevasta tumman turkoosista neuletakista taitaakin tulla tähän vuodenaikaan vähän liian paksu, tummakin ehkä...

Kuinka ollakaan Kerän hyllyllä nökötti kahdeksan kerää Semillaa värissä ob127 eli sellaista pellolla kasvamassa olevan kauran väristä - meleerattua vihertävän-kellertävän beigeä. Ja muahan ne siinä selvästi odottivat, tullakseen neulotuksi Something Oaty -nutuksi! Olihan ne ostettava, ei siinä muukaan auttanut.

Semilla väri ob127

Puikkoa vaan silmukkaan ja nyt on uusi teelmys jo helman edestakaisneuleessa saakka. Tulevan viikon illat menevät kyllä tiiviisti sitten hihojen parissa. Onneksi ne saa neuloa kokonaan oikealta puolelta ja sujunevat siten toivon mukaan sukkelasti.

Tulossa Something Oaty

Neuleen pinta näyttää vielä vähän epätasaiselta...

Ennen torstai-iltaa pitäisi koko urakan olla valmiina, sillä neule on valmiina vielä sileytettävä, jotta pinta tasoittuu ja pitsineule asettuu oikeuksiinsa. Koko nuttu on siis kasteltava ja kuositeltava oikeisiin mittoihinsa kuivumaan. Onneksi tuo siippani on tottunut suhtautumaan mun projekteihini tyyneydellä. Muihin offensiiveihin ei meikäläiseltä juuri irtoa aikaa tällaisen intensiivivaiheen aikana...

Miska-karhukin joutui ikkunanpesupuuhiin (ks. kuvan vasen alakulma)

Onneksi eilisen lauantain Hesarin juttu ikkunanpesusta innoitti isännän meidän huushollissa harvinaisiin puuhiin. Apulaiseksi joutui myös Miska-karhu pyyhkeen muodossa. Nyt näkee ihanan kirkkaasti alkavaan kevääseen ja voi ruveta tarkkailemaan milloin Sotkankadun lehmuksiin alkaa tulla silmuja.

Afroditen valtakunnassa ja vähän kotonakin (KAL, osa 2)

Antiikin Afrodite

Torstai-ilta meni suurelta osin Afroditen valtakuntaan tutustuen Vapriikin näyttelynavajaisissa (kiitokset kutsukortista Jaanalle). Mielenkiinnolla seurasimme Ailan kanssa avausnumeroa, burleskiesitystä tähtinään sulokkaat Olivia Rouge ja Cherrie A. Dorable. Alkuun ihmettelimmekin miesyleisön runsasta määrää... Näyttelystä voit lukea lisää mm. ylen nettisivulta.

Cherrie A. Dorable ja Olivia Rouge (kuva Vapriikin fb-sivulta)

Kotonakin oli vielä hieman aikaa neuloa, joten neuletakin teelmys eteni pääntien alareunaan. Tarkan laskeskelun jälkeen sain silmukkamerkit pitsineuletta ja raglanlevennyksiä varten paikoilleen. Pikkuisen piti purkaakin, kun tuli yksi laskuvirhe...ei mee putkeen aina kokeneellakaan.

Nyt perjantai-iltana neulomus on jo edistynyt reilun mallikerran verran. Kohta täytyy varmaan vaihtaa puikkoihin pitempi kaapelikin. Hyvin ovat muuten hiilikuitupuikot pelittäneet. Ovat keveät sekä mukavasti liukuvat ja sopivan terävät metallikärjet tuntuvat käteviltä pitsineuleen silmukoita siirrellessä.

Usein olen neulonut Addin pitsipyöröpuikoilla, mutta mulla taitaa olla ihon pH sellainen, että niillä neuloessa sormiin lähtee tummaa väriä ja messingin hajua, kun puikot hapettuvat neuloessa. Onkohan muilla käynyt samalla tavalla? Näistä Karbonzeista ei mitään irtoa sormiin.

Viikonvaihde taitaa mennä aika tiiviisti tämän neulepuuhan parissa, mutta välillä täytynee hiukan verrytellä, jottei mene niskat ihan jumiin. Huomenna voisin tsekata paikalliset nappikaupat, josko löytäisin passelit napit tähän nuttuun. Mukavaa viikonvaihdetta kaikille, tasapuolisesti!

Ihan oma KAL

Something silver Veera Välimäen päällä

Kun en ole koskaan osallistunut mihinkään KALiin, niin päätin tehdä ihan oman yhden hengen KAL-projektin. Mikäli termilyhenne KAL ei ole sinulle entuudestaan tuttu, voin valaista sen tulevan sanoista Knit ALong ja tarkoittavan yhdessä samaan aikaan samalla ohjeella neulottavaa neuletyötä, yleensä virtuaalisesti netin välityksellä "kokoontuen".

Projektini on Something silver, Veera Välimäen suunnittelema neuletakki, jonka ohjeen ostin Veeran 100% rain -blogista pari viikkoa sitten. Jaan tämän KAL-projektini kanssanne näin blogin välityksellä ja toivon sen vauhdittavan työni valmistumista. Toinen "porkkana" on dead line torstaina 3.4. eli pari viikkoa on aikaa ahertaa.Tämä päivämäärä siksi, että seuraavana päivänä matkustan junalla Rovaniemelle Tekstiiliopettajaliiton kevätpäiville ja haluaisin neuletakin olevan silloin valmis. Hätätapauksessa on junassakin kahdeksan tuntia aikaa tehdä tätä...

Aluksi havittelin langaksi BC Garnin Semillaa, mutta sen saatavuus olisi tuottanut ongelmia ja sen lisäksi luin jostain blogista, että on Semilla nyppyyntyy käytössä kovasti. Mikään ei ole rasittavampaa kuin se, että suuren aherruksen tehneenä huomaa langan olevan huonolaatuisempaa kuin kuvitteli. Piti miettiä jokin muu neuletiheyteen sopiva lanka, josta löytyisi vielä sopiva värikin. Jostain syystä turkoosista on tämän neuleen suhteen tullut minulle fix idé.

Jonkin aikaa Lankamaailmassa pyörittyäni osui silmiini Du Store Alpakan Sterk. Puikkosuositus oli kyllä 3½ ja neuleen ohje on nelosen puikoille, mutta kaupan mallitilkkua tutkittuani totesin, että puolta numeroa suuremmilla puikoilla tulee ihan passelia. Hetken vielä punnitsin, pitäisikö sittenkin neuloa hillitty hiekan värinen, joka sopisi kaikkeen. Vihreääkin olisi ollut, mutta se oli liian syksyistä. Pysyin siis päättäväisesti alkuperäisvisiossani ja ostin kolmesta eri sävystä kehrättyä turkoosia. Langassa on 40 % alpakkaa, 40 % meriovillaa ja 20 % nylonia (polyamidia). Se tuntuu pehmeältä ja kevyeltä.

Ja tarttuihan sieltä mukaan puikotkin - törkeän kalliit hiilikuituiset KnitPron Karbonz-vaihtopäät. Täytyy testata, kun ei ole aikaisemmin tullut kokeiltua.

Tässä vaiheessa olen saanut aloitusreunan silmukat luotua (tein kyllä ensin pienen kokeilutilkun, josta sain tarkistettua neuletiheyden). Olen viime aikoina luonut silmukat neuloen, mutta niin, että uusi silmukka otetaan puikolle silmukoiden välistä - ei viimeisen silmukan sisältä. Näin syntyy napakka, mutta joustava aloitusreuna. Neule aloitetaan pääntieltä ja neulotaan siis ylhäältä alaspäin ja ilman saumoja. Ohje on englannin kielinen, kuten kuvasta voi erottaa, mutta sitä voi tilata suomenkielisenä nimellä Melkein hopeaa Villavyyhdistä.

Tänä iltana ehtii vielä muutaman kerroksen neuloa sohvannurkassa Hyviä ja huonoja uutisia sivusilmällä vilkuillen. Päivitystä projektin etenemisestä täällä blogissa varmaankin parin päivän kuluttua. Nähdään!

P.S. Huomasin juuri, että tämä on 101:s blogipostaukseni! Jee \ (^_^) /

Vuosi alkoi ja talvikin tuli

Uusi seinäkalenteri jäi ennen vuodenvaihdetta ostamatta, joten päätin surffailla vähän netissä. Ilmaiseksi ladattavia kalentereita löytyy roppa kaupalla, mutta suurimmaksi osaksi ne ovat englanninkielisiä eikä niissä tietenkään ole merkittynä pyhäpäiviä nimipäivistä puhumattakaan. Osa kalentereista myös alkaa viikon sunnuntaista. Täytynee merkata pyhät jollain tussilla rinkuloiden, jottei mene päivissä sekaisin...

Tämä kalenteri löytyi Skip to my Lou -blogista ja sen saa ladattua pdf-tiedostona tykkäämällä sivustosta facebookissa. Printtasin 160 grammaiselle kartongille ja leikkasin kalenterikuukaudet muotoonsa. Nipun ripustus sujui paperiklipsillä (esim. clas ohlsonilta). Lisää printattavia kalentereita löydät Gi det videre -blogista (tämän ja 48 muuta).

Ja koska nyt tarvitaan taas lämmintä päähän, sain jo jonkin aikaa suunnitelmissa olleen Wurm-pipon sopivasti viikonloppuna valmiiksi. Lankana on Tosh Sport, väri Badlands, Kerästä ostin ennen joulua. Nimesin piponi Almost Wurmiksi, sillä tein siihen muutamia fiksauksia: raitoihin enemmän nurjia kerroksia ja erilaiset kavennukset päälaelle. Wurm-pipon ohje löytyy Ravelrystä, myös suomeksi. Oma piponi ja sen muutokset ovat Ravelryssä täällä.

Samaisesta langasta tein muuten välipäivinä miehellekin pipon. Malli on myös Ravelryssä, englanninkielinen Exeter.

Mikäs on lämpimät pipot päässä tallustella pakkasessa ja todeta päivien pitenevän ja valoisuuden lisääntyvän. Mukavaa tammikuuta teille kaikille!

Mikä ihmeen puikula

Tiistaina Downton Abbeyä katsellessa sukkapuikot viuhuivat ja Isoveli-langan muutaman vuoden takainen kirjava väriversio muuttui oikeiksi ja nurjiksi silmukoiksi, joista syntyi tämä outo puikulamainen sukka. Tämä oli tilaustyö aamujunalla Helsinkiin reissaavalle miehelle.

Mies nimittäin osti aamukahvejaan varten Primus Commuter Mugin, mutta totesi ensimmäisen käytön jälkeen, ettei pressopannulla valmistettu kahvi pysynyt tarpeeksi kuumana junaan asti ja kysyi keksisinkö mukille jotain lämpöeristävää suojusta. Kaivelin kaapin uumenia ja jostain pussista löytyi sopivaa lankaa - tarpeeksi paksua, jotta homma sujuisi joutuisasti ja suojus valmistuisi seuraavaksi aamuksi.

Nyt kuulemma kahvi pysyy sopivan kuumana ja siihen auttaa varmaan osaltaan mukin lämmittäminen ensin kiehuvan kuumalla vedellä, jotta kahvi saa pitää celciusasteensa luovuttamatta niitä mukille.

Neuleasusteita talveen

Syksy on kulunut päivätyön lisäksi erinäisiä projekteja viilaten. Yksi näistä on ollut neulemallien ja ohjeiden teko Punomoon, käsitöiden ja käsityöhön liittyvien tuotteiden ja materiaalien verkkokauppaan. Punomon tuotoilla (toistaiseksi melko vaatimattomia...) pidetään yllä Käspaikkaa, käsityön verkkosivuja. Ja Käspaikkakin muuten muuttuu ihan pian yhtenäisyyden nimissä Punomoksi :)

Punomo Shopin uutuutena ovat 5X5 KITIT - tarvikepaketit, joihin mallit ovat suunnitelleet ja ohjeet laatineet Käspaikka-verkostoon kuuluvat käsityönopettajat. 5X5 KITIT sisältävät selkeät ohjeet ja malleihin tarvittavat laadukkaat materiaalit - kaikki tarvittava samassa paketissa itse valitsemassasi värissä. Lisäksi voit samalla tilata myös sopivat puikot. Todella kätevää, sillä paketin saatuasi pääset aloittamaan käsityösi ihan heti!

Alina-myssy

Alina-myssy on pehmeää alpakkaa ja neulepinta muodostuu herkästä viuhkamaisesta pitsikuviosta ja kapeasta valepalmikosta. Neulemalli on helppo, vain neljä kerrosta toistuu muodostaen kuviot!

Kuura - myssy ja tuubihuivi

Kuura on paksusta ja nopeasti neulottavasta merinovillasta neulottava setti, johon kuuluu myssy ja tuubihuivi. Tämä malli sopii mainiosti aloittelijallekin, sillä siinä on vain oikeita ja nurjia silmukoita ilman sen kummempia kommervenkkejä - no, pipossa pitää kyllä myös hiukan osata kavennuksia ;)

Tuisku-pipo

Tuisku-korvaläppäpipo lämmittää kovemmissakin viimoissa! Merinovillaisesta Sandnes Easy-langasta on joutuisa neuloa vaikka hieman muhkeampiakin palmikoita. Malli näyttää kivalta monenlaisessa päässä ja sopii niin pienille kuin isoillekin pojille sekä tytöille. Lisäksi voit neuloa myös Tuisku-lapaset samaa sarjaa (myös isompaan kouraan). Nämä voi hankkia myös yhteispakettina.

Tuisku-lapaset

Mukavaa neuleenpehmeää alkutalvea kaikille blogin lukijoille! Pitäkääpä puikot heilumassa :)

Kukkalapaset

Pitkästä aikaa tartuin puikkoihin neuloakseni kirjoneuletta. Kummitytöllä oli 18-vuotissynttärit ja postissa lähti lämmittävä paketti kohti Vaasaa.


Vuonna 1994 Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys julkaisi joukon maakuntalapasia ohjeineen ja Kainuun kukkalapaset olivat tuolloin mukana tummansinisellä pohjalla. Viime vuonna lapasiin tehtiin uusi punasävyinen väritys ja malli löytyy Taito-lehdestä 4/2010. Lapasten ohje alkuperäisellä värityksellä on myös Suuren käsityölehden numerosta 11-12/2006.
Kuvan lapaset on neulottu paksusta Pirkka-langasta puikoilla nro 3. Pohjaväri on sama kuin ohjeessa, mutta osa kuviolangoista löytyi vanhoista varastoista ja mm. lehdet ovat vihreämmät kuin ohjeessa.

Mallitilkun neulomisen jälkeen jätin lapasten sivuista yhteensä neljä silmukkaa pois, mutta loppujen lopuksi olisi ne voineet hyvin siellä ollakin, sen verran neule kuitenkin kukkakuvioiden kohdalla kiristyi... Peukaloiden kirjoneuleen toteutin hieman mallista poikkeavalla tavalla, jolloin niiden neulominen oli huomattavasti helpompaa ja jäljestä tuli tasaisempaa.


Sileytys kokonaan kastelemalla ja tumppuplokkien päälle oikomalla teki tehtävänsä - koko on toivottavasti suhteellisen sopiva. Tumppublokit olen tilannut joskus suoraan niitten valmistajalta sähköpostilla, mutta tiedän niitä myytävän Etsyn lisäksi myös joissakin lankaliikkeissä mm. FiinaNeuleessa.



Kasteltu lapanen tumppuplokin päälle oiottuna

Noita yllä mainittuja lehtiä kannattaa kysellä kirjastoista, joista niitä saattaa saada lainaksi tai ainakin niistä voi ottaa siellä kopioita.

Uusi päivitys 1.3.2013: Kainuun kukkalapasiin löytyyt nyt ohje myös Suuri Käsityö -lehden nettisivulta. Väritys ohjeessa on alkuperäinen tummansinipohjainen - valitse haluamasi värit ja tee oma versiosi! Minun tekemissäni lapasissa on pohjavärinä viininpunainen ja kukkakuvioissa kirkas punainen ja oranssi sekä vaalean punainen ja fuksia ja lehtikuvioissa pareittain neljää eri vihreän sävyä.